Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 10.8.2025.

Tästä on kyse

Moni opettaja Pohjois-Karjalassa pendelöi töihin, mutta harva muuttaa työn perässä. Tämä johtuu muun muassa elämäntilanteista ja Joensuun vetovoimasta.

Joensuusta Ilomantsiin pendelöivät opettajat Maarit Talonen ja Tiina Asikainen kulkevat pitkiä työmatkoja yhdessä. Kimppakyyti tuo seuraa ja säästää polttoainekuluja, mutta vaatii aikataulujen sovittamista. 

Opettajien rekrytointi on paikoin vaikeaa. Esimerkiksi Outokummussa on pulaa erityisesti taide- ja erityisopettajista.

Joensuusta on Ilomantsiin noin 70 kilometriä. Tämän työmatkan taittavat arkisin Ilomantsin lukion ja Pogostan koulun ruotsinopettaja Maarit Talonen, 53, sekä englannin- ja saksanopettaja Tiina Asikainen, 41.

Asikaisella alkoi tänä syksynä kolmas vuosi pendelöintiä, kun taas Talonen on reissannut väliä jo vuodesta 1999.

Taloselta kysyttiin työhaastattelussa, voisiko hän koskaan ajatella muuttavansa Ilomantsiin.

– Se ei ole mahdotonta, mutta Joensuu on oma rakas kotikaupunki, Talonen ajattelee.

Puoliso, Risto Talonen, 59, työskentelee historian- ja yhteiskuntaopinopettajana Tohmajärvellä, jonne on noin 55 kilometrin matka.



Ilomantsin lukion ja Pogostan koulun ruotsinopettaja Maarit Talonen (vas.) sekä englannin- ja saksanopettaja Tiina Asikainen pendelöivät töihin Joensuusta. Juha Inkinen

Asikainen on muuttanut puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa töidensä perässä useaan otteeseen, mutta nyt Joensuu on vakiintunut kodiksi. Heidän lapsensa ovat esikoulussa sekä kuudennella ja kahdeksannella luokalla.

– Kun esikoinen aloitti kakkosluokan Niittylahden koulussa, se oli neljäs koulu hänelle.

– En kevyin perustein muuttaisi uudestaan lasten elinympäristöä, Asikainen perustelee.

Kaksi vuotta työmatkoja yksin ajanut Asikainen on nyt aloittanut kimppakyydit Talosen kanssa, joka on harrastanut yhteisautoilua pitkään.

– Yksin ajaessa huomasin, että huonojen yöunien jälkeen matka oli hankala, varsinkin pimeällä, Asikainen sanoo.

Yksinään matkustaessaan Asikainen hyödynsi ajan kuorolaulujen sanojen opiskeluun ja vieraskielisten äänikirjojen kuunteluun.

Kimppakyydeissä matka sujuu jutellen ja työkaverit tulevat tutummiksi.

– Monet naurut on autossa naurettu, juttua riittää, Talonen sanoo.

En kevyin perustein muuttaisi uudestaan lasten elinympäristöä.

Aineenopettaja Tiina Asikainen

Polttoainekuluja ei jaeta tarkasti vaan pyritään vuorottelemaan ajovuoroissa tasapuolisesti. Kimppakyydin etuna on seura, mutta se vaatii myös aikataulujen yhteensovittamista.

– Niissä on noudatettava kaikkien yhteistä aikataulua. Yksin ajaessa et ole riippuvainen muista, Talonen huomauttaa.

Talonen muistelee koulutuksia Helsingissä, jossa kollegat ihmettelivät pitkää työmatkaa.

– Ei minulla mene ajallisesti kuin noin tunti suuntaansa, Talonen suhteuttaa.



Tiina Asikainen ei herkästi ole muuttamassa lapsiaan pois Joensuusta, jonne he ovat kotiutuneet. Juha Inkinen

Vaikka päivistä tulee matkoineen pitkiä, ne eivät näitä opettajia liikoja kuormita. Ilomantsissa työkuorma on kaksikon mukaan pienien ryhmäkokojen vuoksi maltillinen, mikä auttaa pitkistä työmatkoista selviämisessä.

Ajaminen tuntuu heistä jopa mukavalta, ja molemmat ovat tottuneita reissaamaan. Talonen on ajanut hiihtokisamatkoja ja Asikainen muun muassa opintojen vuoksi.

– Aikaisemmin ajattelin, että puolen tunnin matka suuntaansa olisi maksimi, minkä voi ajaa töihin, Asikainen.

Ilomantsiin on heidän mielestään hyvä ja suora tie, hirviäkään ei ole liiemmin kohdalle sattunut.

Työmatkaa he kuvailevat hyväksi siirtymäksi, jonka aikana työasiat lipuvat pois mielestä.

Ilomantsin lukion ja Pogostan koulun 17 aineenopettajasta 10 pendelöi töihin, suurin osa Joensuun suunnilta. Näin kertoo Ilomantsin lukion rehtori sekä kasvatus- ja opetuspäällikön sijainen Päivi Nenonen.

Luokanopettajat mukaan luettuna yli puolet ovat Ilomantsissa asuvia, hän täsmentää.

Osa opettajista on pendelöinyt pitkäänkin, jopa yli 20 vuotta.

– Olen arvostanut sitä, että he ovat halunneet sitoutua olemaan Ilomantsissa töissä, vaikka koti onkin muualla.



Ilomantsin aineenopettajista suurin osa pendelöi töihin. Maarit Talonen on kulkenut väliä jo yli 20 vuotta. Juha Inkinen

Nenonen on huomannut, että viime vuosina aineenopettajiksi on ollut vähemmän hakijoita.

Tänä vuonna Ilomantsissa aloittaa kaksi uutta vakinaista aineenopettajaa, jotka pendelöivät töihin.

– Aika harvinaista on, että opettajaksi valittu henkilö muuttaa tänne kuntaan.

– On käynyt myös niin, että on löytynyt sopiva työntekijä, joka onkin saanut lähempää kotiaan töitä ja on perunut Ilomantsiin töihin tulonsa.

Työelämän epävarmuudet ja käytäntö voivat Nenosen mielestä olla syy muuttohaluttomuuteen.

– Joensuun kaupungin läheisyydessä asuminen voi tuntua turvallisemmalta, vaikka monella muullakin paikkakunnalla on hyvä asua ja tehdä työtä, Nenonen pohtii.

Joensuu on oma rakas kotikaupunki.

Aineenopettaja Maarit Talonen

Outokummun lukion ja Kummun koulun aineenopettajista noin 85 prosenttia asuu muualla kuin Outokummussa, kertoo kaupunkipalvelujen johtaja Jukka Orenius. Useimmat heistä pendelöivät töihin Joensuun, Kontiolahden ja Liperin suunnalta.

Vuosituhannen alussa tilanne oli päinvastainen, kun arviolta 80 prosenttia opettajista asui Outokummussa.

– Suuret ikäluokat muuttivat työn perässä, ja kunnat tukivat opettajien asumista esimerkiksi rakentamalla asuntoja, Orenius muistelee.

Orenius toivoo, että yhä useampi opettaja muuttaisi Outokumpuun työn vuoksi, mutta ymmärtää, miksi näin ei aina käy.

Moni opettajaksi opiskeleva rakentaa elämänsä Joensuuhun, koska opiskelu tapahtuu Itä-Suomen yliopistossa. Yliopiston läheisyydestä on kuitenkin hyötyä.

– Joensuun vahva opetuksen koulutusyksikkö säteilee positiivisesti koko maakuntaan, Orenius ajattelee.



Nurmeksessa 90 prosenttia aineenopettajista asuu paikkakunnalla. Ilomantsissa, Outokummussa ja Kiteellä tilanne on toinen. Juha Inkinen

Aineenopettajia Outokumpuun on Oreniuksen mukaan ollut helppo löytää, mutta taide- ja taitoaineiden sekä erityisopetuksen opettajista on ollut ajoittain pulaa.

– Olen pohtinut, että opettajien rekrytointi voisi helpottua, jos se hoidettaisiin yhteistyössä maakunnan tai Joensuun seudun kanssa. Tämä voisi keventää myös hakijoiden taakkaa, Orenius ehdottaa.

Kiteen lukiossa ja Arppen koulussa puolet aineenopettajista pendelöi, kertoo kaupungin sivistysjohtaja Matias Valoaho.

Suurin osa asuu Joensuussa ja Kontiolahdessa, mutta osa matkustaa töihin Tohmajärveltä, Rääkkylästä sekä Savonlinnan suunnalta.

Viime vuosina hakijamäärät Kiteen aineenopettajien paikkoihin ovat Valoahon mukaan kasvaneet koronavuosien niukemman ajan jälkeen.

– Huomattavaa on, että Kiteellä asuu paljon opettajia, jotka käyvät muualla, kuten Tohmajärvellä ja Savonlinnassa töissä.

Työnantajan edustajana Valoaho toivoo, että liikenteessä ei sattuisi työntekijöille mitään.

– Pitkiin työmatkoihinkin sisältyy aina riskejä, kuten väsymystä, liikennettä ja säätiloja.

Työn vastaanottaminen riippuu hakijoiden elämäntilanteesta, ihmisen elämä on kokonaisuus.

Nurmeksen vs. sivistysjohtaja Marjo Säkkinen

Nurmeksessa tilanne poikkeaa. Lukiossa sekä Kirkkokadun ja Valtimon yhtenäiskouluissa on 112 opettajaa, joista 11 pendelöi töihin, kertoo Nurmeksen vs. sivistysjohtaja Marjo Säkkinen.

– Pääsääntöisesti muualla asuvat opettajat kulkevat Pohjois-Karjalasta, esimerkiksi Lieksasta ja Joensuusta, sekä Kainuusta.

Osa opettajista on Säkkisen mukaan myös muuttanut Nurmekseen työn perässä.

Säkkinen kertoo, että opettajien rekrytointiprosessissa on joka vuosi hankalaa löytää kelpoisia hakijoita. Valinnat tehdään hyvissä ajoin, mutta niihin voi tulla muutoksia loppumetreillä, kun valitut eivät välttämättä ota virkaa vastaan.

– Työn vastaanottaminen riippuu hakijoiden elämäntilanteesta, ihmisen elämä on kokonaisuus, Säkkinen miettii.