Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Tukien leikkaaminen maahanmuuttajilta on mahdollista, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
SSuomi

Tukien leikkaaminen maahanmuuttajilta on mahdollista, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

  • 28.09.2025

Sosiaaliturva|Heikki Vestman sanoo perustuslain esitöissä todetun, että tuen suuruus voidaan porrastaa Suomessa työskentelyn tai asumisen keston mukaan.

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Perustuslakivalio­kunnan puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo, että perustuslaki ei kategorisesti estä maksamasta maahanmuuttajille pienempiä sosiaaliturvaetuuksia kuin muille

Perustuslain esitöiden mukaan tuen suuruus voidaan porrastaa Suomessa työskentelyn tai asumisen keston mukaan, Vestman sanoo.

Hallitus valmistelee maahanmuuttajien työttömyysturvan leikkaamista kannustaakseen kotoutumiseen.

Perustuslaki ei kategorisesti estä maksamasta maahanmuuttajille pienempiä sosiaaliturvaetuuksia kuin muille, sanoo perustus­lakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok).

Hallitus valmistelee maahan­muuttajien työttömyysturvan leikkaamista. Tuen voisi korottaa nykyiseksi todistamalla kielitaidon tai tekemällä töitä. Hallituksen tavoitteena on kannustaa maahan­muuttajia kotoutumaan.

Esityksen valmistelusta vastaava sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho arvioi lauantaina, että esitys on perustuslain näkökulmasta ”herkkä”. Perustuslain yhdenvertaisuus­edellytyksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella.

Vestman ei perustuslaki­valiokunnan puheenjohtajana kommentoi mahdollista tulevaa esitystä millään tavoin. Hän kuitenkin toteaa yleisellä tasolla perustuslain esitöissä todetun vuonna 1993 erikseen, että perusturva­etuuksien saamisen edellytykseksi voidaan säätää Suomessa asuminen tai työskentely.

Vestmanin mukaan perustuslaki mahdollistaa myös sen, että etuuden suuruus voidaan porrastaa Suomessa työskentelemisen tai asumisen keston mukaan.

”Kun sosiaaliset perusoikeudet säädettiin perustuslakiin vuonna 1994, perustuslaki­valiokunta totesi nimenomaisesti, että hyväksyttävyys- ja suhteellisuus­näkökohdat oikeuttavat tällaiset rajoitukset. Valiokunta on sittemmin vakiintuneesti tämän toistanut”, Vestman sanoo.

Hän toteaa, että oikeutta niin sanottuun eksistenssi­minimiin eli vähimmäisturvaan ei kuitenkaan perustuslain esitöiden perusteella voi rajoittaa vastaavalla tavalla kuin oikeutta työttömyys­turvaan tai muihin perusturvaetuuksiin. Vähimmäisturvaa toteutetaan muun muassa viimesijaisella toimeentulotuella, jota ei voi kokonaan evätä.

”Perustuslaki­valiokunta on silti hyväksynyt, että toimeentulotuelle voidaan asettaa ehtoja, kuten tarjotun työn vastaanottaminen ja kotoutumissuunnitelman noudattaminen. Jos ehtoja ei noudata, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa.”

Kun Juha Sipilän (kesk) hallitus esitti vuonna 2016 maahanmuuttajien työttömyysturvan leikkaamista pienemmäksi kuin muilla, perustuslaki­valiokunta piti esitystä ongelmallisena yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Hallitus veti esityksensä pois.

Miksi perustuslakivaliokunta piti esitystä ongelmallisena, vaikka perustuslaki mahdollistaa maahanmuuttajille muita pienempien tukien maksamisen? Vestman sanoo ongelman liittyneen hallituksen esityksen perusteluihin.

”Sipilän hallitus perusteli tuolloin muita alempaa tukea maahanmuuttajille ensisijaisesti sillä, että näin vähennetään Suomen houkuttelevuutta. Valiokunta ei tuolloin pitänyt perustelua hyväksyttävänä eri asemaan asettamiselle.”

Vestmanin mukaan valiokunta ei silloinkaan torjunut perustuslain esitöissä kuvattua mahdollisuutta porrastaa perusturva­etuuksien taso työnteon keston tai Suomessa asutun ajan mukaan.

Myös Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoi aiemmin syyskuussa Helsingin Sanomille, että oikeutta sosiaaliturvaetuuksiin voidaan rajata Suomessa työskentelyn tai asumisen perusteella.

”Rajaamis­perusteena ei ole tällöinkään ihmisen kansalaisuus sinänsä, vaan se, miten kiinteä yhteys hänellä on Suomen asumisen tai työpaikan välityksellä”, Ojanen sanoi.

Vestman ehdotti itse aiemmin syyskuussa, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön mahdollisuus sitoa oikeus työttömyysturvaan työntekoon Suomessa ja mahdollisesti porrastaa se työnteon keston mukaan. Hän korostaa tehneensä ehdotuksen kokoomuksen kansanedustajana, ei perustuslakivalio­kunnan puheenjohtajana.

Vestmanin mukaan ehdotuksen tavoitteena on kannustaa kotoutumaan. Tilastojen valossa kotoutuminen ei ole Suomessa onnistunut, hän sanoo.

”Vastaavia työttömyys­turvamalleja on käytössä Euroopan maissa. Ajattelen, että työttömyysturva­etuuksien tulisi olla täysimääräisiä vain niille maahan muuttaneille työkykyisille, jotka ovat osoittaneet työnteon kautta kiinteän yhteyden Suomeen”, hän sanoo.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Uutiset
Suomi
www.europesays.com