Kuvanveistäjä Anne Koskisen teos on kunnianosoitus Lotta Svärd -järjestön työlle ja perinnölle. Teos liitetään Tampereen kaupungin taidekokoelmaan.

Lotta Svärd -muistomerkki Tampereen Tuomiokirkonpuistossa.

Avaa kuvien katselu

Muistomerkissä on lotan ja pikkulotan puvut luonnollisessa koossa kiveen veistettynä. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Tampereen Tuomiokirkonpuistossa paljastettiin sunnuntaina juhlallisin menoin Lotta Svärd -muistomerkki Läpi harmaan kiven.

Teos koostuu kahdesta luonnonkivilohkareesta. Niistä suurempaa kuvittavat lotan ja pikkulotan puvut, Lotta Svärd -järjestön perustamista ja lakkauttamista merkitsevät vuosiluvut 1921–1944 sekä Suomen kansalliskukka kielo.

Pienemmässä kivilohkareessa taas on kuvattu lapsihahmo, jonka käsissä on paikka kynttilälle.

Lotta Svärd -muistomerkki Tampereen Tuomiokirkonpuistossa.

Avaa kuvien katselu

Lapsihahmo teoksen toisella puolella. Kuva: Juha Kokkala / Yle

– Teoksen kiveen käsin hakatut kuvat muistuttavat lottien periksiantamattomuudesta sodassa, unohtamatta ajatusta toivon kipinästä. Muistomerkin lapsiveistos kutsuu sytyttämään kynttilän toivon merkiksi ja Suomen naisten periksiantamattomuuden kunniaksi itsenäisen Suomen puolesta, sanoo taiteilija Anne Koskinen.

Teoksen sijaintipaikaksi valitun Tuomiokirkonpuiston nimi ollaan myös muuttamassa Lotta Svärd -puistoksi.

Yleisöä Lotta Svärd -muistomerkin julkistustilaisuudessa Tampereen Tuomiokirkonpuistossa.

Avaa kuvien katselu

Paljastustilaisuus keräsi Tuomiokirkonpuistoon runsaasti yleisöä ja kutsuvieraita. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Lottajärjestö oli vuosina 1921–1944 toiminut naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.

Järjestössä oli jäseniä enimmillään noin 240 000, joista 8–17-vuotiaita pikkulottia liki 50 000.

Muistomerkin taustalla on Pirkanmaan lottaperinne ry:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) tekemä valtuustoaloite.

Hanketta ovat rahoittaneet Tampereen kaupunki 60 000 eurolla ja Pirkanmaan Lottaperinne ry 85 000 eurolla.