Tutkimuksessa havaittiin, että neulasissa oleva kulta on bakteerien ympäröimää. Löydös voi auttaa kehittämään vähemmän ympäristöön vaikuttavia keinoja kullanetsintään.
Avaa kuvien katselu
Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa oli mukana tutkimassa Kittilän kultakaivoksen kuusia. Niiden neulasista löytyi kultaa, jota ympäröi bakteerien joukko. Kuva: Janne Körkkö / Yle
18:03•Päivitetty 18:43
Kittilässä, Suurikuusikon kultakaivoksen alueella kuusten neulasissakin on kultaa.
Sitä löytyi, kun Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat keräsivät näytteitä alueen kuusista.
Puut olivat säilöneet kullan neulasiinsa pienen pieniksi kultapartikkeleiksi.
Kultakuumeen vaivaamille kuitenkin tiedoksi: kultamäärä kuusen neulasissa on niin pieni, että niitä keräämällä ei pääse rikastumaan.
Silti tutkimustulos on merkittävä.
Kultapitoisessa maaperässä arvometallia kulkeutuu myös puihin
Tutkimuksessa havaittiin, että kultaa ympäröi joukko bakteereja. Ne todennäköisesti vaikuttavat siihen, miten kultapartikkelit muodostuvat neulasiin.
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa Oulun yliopistosta pitää juuri kullan ja bakteerien yhteyttä tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena.
– Bakteerit osallistuvat kullan biomineralisaatioon, eli käytännössä liukoinen kulta pystyy sitten saostumaan kultapartikkeleiksi.
Tutkimusprofessori Maarit Middleton GTK:sta kertoo, että maaperässä olevaa kultaa vapautuu kallioperästä ionien hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta. Se kulkeutuu lähelle maanpintaa samaan kerrokseen, josta kasvit ottavat ravinteita.
Maaperään liuennut kulta kulkeutuu puuhun, kun se ottaa vettä ja ravinteita.
Avaa kuvien katselu
Elektronimikroskoopilla otettu kuva kuusen neulasissa olevista kultapartikkeleista. Kuva: Aleksi Sutinen / Oulun yliopistoUusia keinoja kullan etsimiseen
Neulasista löytynyt kulta ja tieto sitä ympäröivistä bakteereista voivat tulevaisuudessa mahdollistaa kullan etsimisen maastosta uudenlaisin keinoin, ilman raskaita porauksia tai kaivauksia.
Kultaa voitaisiin etsiä tutkimalla esimerkiksi kuusenneulasia ja jatkossa ehkä myös muita kasveja.
– Nykyään kiinnitetään paljon enemmän huomiota siihen, minkälaisia ympäristövaikutuksia malminetsinnällä on. Kasvinäytteenotto on ympäristövaikutuksiltaan hyvin minimaalinen, Maarit Middleton sanoo.
Hän kertoo, että aineiden kiertokulkuun perustuvaa biogeokemiallista malminetsintää on käytetty jo pitkään, mutta nyt saadaan tieteellistä ymmärrystä siitä, miksi menetelmä toimii.
– Tätä ideaa on käytetty jo varmaan 150 vuotta malminetsinnässä tietämättä, että siellä on jopa hiukkasmuodossa kultaa neulasessa, Middleton kertoo.
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa kertoo, miten kulta päätyy puihin ja mikä merkitys bakteereilla on puiden kultaesiintymissä.
Tutkimus on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Middleton huomauttaa, että bakteerien DNA:n tutkiminen on vielä toistaiseksi kalliimpaa kuin perinteiset kemialliset analyysimenetelmät.
Jos kultaesiintymiä etsittäessä voitaisiin jatkossa kiinnittää huomio nimenomaan tiettyihin bakteereihin, se voisi olla myös kustannustehokkaampaa, Kaisa Lehosmaa arvioi.
Molekyylibiologian menetelmien kehittyessä tiettyjä bakteereja voitaisiin käyttää indikaattoreina eli viestintuojina maaperässä olevasta kullasta.
Platina ja palladium seuraavaksi?
Tulevaisuudessa vastaavia kasveihin perustuvia menetelmiä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös muiden maamineraalien etsimisessä.
Maarit Middleton nostaa esimerkiksi platinan ja palladiumin.
– Yhtä lailla voisi ajatella, että myös ne ovat saostuneet hiukkasiksi kuusenneulasiin ja muihin lehtiin. Onko siellä bakteereja, jotka konsentroivat niitä – se on vielä aivan tutkimaton alue.
Kaisa Lehosmaan mukaan kasvien ja niiden mikrobikumppanien kykyä saostaa metalleja voitaisiin hyödyntää myös ympäristön kunnostamisessa ja muun muassa veden laadun parantamisessa.
– Esimerkiksi vesisammalten mikrobikumppanit pystyvät saostamaan vedessä olevaa rautaa sammalen solukon seinämiin.
Malminetsininnässä voidaan käyttää muitakin kasveja kuin kuusia. Vaatimuksena on, että kasvilajit ovat yleisiä, jotta näytteitä voi ottaa kattavasti.
– Kuusi on sellainen. Niitä löytyy melkein joka kankaalta. Toinen on koivu. Sitten ovat varpukasvit, kuten suopursu ja kataja, joita on jo käytetty malminetsinnässä, Middleton kertoo.