Ensimmäinen biologinen lääke Alzheimerin tautiin tulee nyt saataville Suomessa. Lääke sopii harvoille, mutta kyseessä on vasta lääkekehityksen ensiaskel, sanovat asiantuntijat.
Avaa kuvien katselu
Uudet lääkkeet hidastavat Alzheimer-potilaan kognitiivisten toimintojen heikentymistä noin 30 prosenttia. Kuva: All Over Press
Juttu tiivistettynä
- Suomessa tulee lokakuussa myyntiin ensimmäinen biologinen lääke Alzheimerin tautiin, nimeltään Leqembi.
- Lääke hidastaa taudin etenemistä noin 30 prosenttia, mikä on merkittävä edistysaskel hoitomenetelmissä.
- Lääke on tarkoitettu vain taudin varhaisvaiheen potilaille. Siihen liittyy myös riskejä ja kalliit kustannukset.
- Asiantuntijat uskovat, että uusi aikakausi Alzheimerin hoitamisessa on alkamassa, ja tulevaisuudessa kehitetään entistä parempia lääkkeitä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Ensimmäinen uudenlainen, biologinen lääke Alzheimerin tautiin tulee Suomessa saataville lokakuussa. Asiantuntijoiden mukaan se merkitsee isoa edistysaskelta yleisimmän muistisairauden hoidossa.
Ensimmäisenä käyttöön tulee varhaisvaiheen Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettu Leqembi. Myös toinen samantyyppinen, Kisunla-niminen lääke on juuri saanut EU-komissiolta markkinointiluvan.
– Nykyiset lääkkeet voivat helpottaa taudin oireita, mutta nämä uudet lääkkeet hidastavat itse taudin etenemistä. Ne hidastavat kognitiivisten toimintojen heikentymistä noin 30 prosenttia. Nämä ovat ihan uuden kategorian ja vaikutusmekanismin lääkkeitä, sanoo Oulun yliopiston neurologian professori Mika Martikainen, joka työskentelee myös ylilääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Itä-Suomen yliopiston kliinisen tutkimuksen apulaisprofessorin ja Aivotutkimusyksikön johtajan Eino Soljen mukaan taudin etenemisen hidastamista lääkehoidolla on aiemmin pidetty taivaanrannan maalailuna.
– Näyttää siltä, että uusi aikakausi taudin hoidossa on käsillä. Se on iso asia.
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy vahingollisia proteiineja, jotka rappeuttavat aivotoimintaa. Tauti etenee vähitellen ja johtaa kuolemaan yleensä noin kymmenen vuoden kuluttua ensioireista.
Sekä Leqembi että Kisunla toimivat vähentämällä amyloidi-nimisen proteiinin kertymistä. Ne luokitellaan biologisiksi lääkkeiksi, koska ne sisältävät elävien solujen avulla tuotettua ainetta.
Lähiviikkojen aikana
Avaa kuvien katselu
Uudet Alzheimer-lääkkeet ovat käänteentekeviä mutta kalliita, sanoo geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen. Kuva: Tuukka Lukinmaa / Yle
Vielä ei ole viranomaispäätöstä siitä, tuleeko Leqembi osaksi julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa.
Yksityiset terveyspalveluyritykset Mehiläinen ja Terveystalo kuitenkin kertovat, että heillä ensimmäiset potilaat alkavat saada hoitoa aivan lähitulevaisuudessa.
Molempien mukaan hoito maksaa potilaalle kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
– Arvioisin, että ensimmäiset potilaat aloittavat hoidon viikkojen kuluessa. Tämä on känteentekevä hoito mutta tulee toistaiseksi kustannusten takia melko rajatusti käyttöön. Hintaa voidaan verrata uuden ja kohtalaisen hyvän auton hankintaan vuosittain, sanoo geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä.
– Olemme sitoutuneet aloittamaan tämän hoidon lokakuun aikana. Hoidon aloittaminen vaatii kuitenkin huolellisia esitutkimuksia, koska lääkkeeseen liittyy tiettyjä riskitekijöitä, kertoo puolestaan Terveystalon terveydenhuollon palveluiden johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen.
Pienen joukon lääke
Avaa kuvien katselu
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Eino Solje toivoo, että asenteet muistisairauksia kohtaan muuttuvat. Kuva: Raija Törrönen / Itä-Suomen yliopisto
Enemmistölle Alzheimer-potilaista Leqembi ei sovi. Taudin pitää olla lieväoireinen ja varhaisessa vaiheessa. Lisäksi pitää sulkea pois joukko riskitekijöitä.
Potilaalla ei esimerkiksi saa olla molempien vanhempien puolelta perimässä tiettyä APOE-geenin muotoa, joka on Alzheimer-potilailla yleinen.
Leqembi voi myös lisätä aivoverenvuodon riskiä eikä siksi sovi kaikille. Potilaalla ei saa olla käytössä esimerkiksi verenohennuslääkitystä.
Paitsi hoidon aloittamiseen liittyvät tutkimukset myös itse hoito on vaativaa. Lääke annostellaan suonensisäisesti terveydenhuollon yksikössä aluksi kahden viikon välein ja myöhemmin kuukausittain.
Myös kallis hinta on rajaava tekijä.
– Totta on, että tämä on hyvin harvoille sopiva lääke. Emme myöskään vielä tiedä, tuleeko se julkiseen palveluvalikoimaan, sanoo Eino Solje.
Suuria odotuksia
Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että uudenlaisten Alzheimer-lääkkeiden kehityksessä otetaan vasta ensiaskeleita. Tulevaisuudessa kehitetään entistä parempia lääkkeitä, jotka sopivat suuremmille potilasjoukoille.
Periaatetasolla Leqembin tulo Suomeen on professori Mika Martikaisen mukaan joka tapauksessa merkittävää.
– On ihan selvää, että kehitystyö on vasta alkuvaiheessa. Tulevaisuus on lupaava.
Eino Solje toivoo, että uusien lääkkeiden myötä vähintäänkin asenteet Alzheimerin tautia kohtaan mullistuvat. Muistisairaus ei ole ihmisen väistämätön kohtalo, vaan biologiaa siinä missä sydänsairaudet tai syöpä.
– Alzheimerin tautia vastaan voidaan kehittää yhä parempia lääkkeitä niin kuin muihinkin sairauksiin. Alzheimer-potilailla kertyy poikkeavaa proteiinia elimistöön. Sitä vastaan voi toimia.