Keskustan Hoskonen manaa Suomen energiaratkaisuja: Sitä saa, mitä tilaa!

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Hannu Hoskonen manaa Suomen energiaratkaisuissa tehtyjä virheitä.

Viimeisin on kansanedustaja Hoskosen mukaan ”valtava into rakentaa datakeskuksia”.

– Niiden väitetään nostavan Suomen uuteen kasvuun. Tosiasiat ovat ihan muuta. Tällä hetkellä Suomessa on noin 30 datakeskusta, joiden vaatima sähköteho on 285 MW. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä odotetaan rakennettavan 10–15 uutta datakeskusta, joiden yhteenlaskettu sähkötehon tarve on ainakin 1200 MW.

– Jokainen suomalainen tietää mitä pakkasella sähkö maksaa. Pienikin huoltotauko ydinvoimalassa talvella nostaa hetkessä sähkön hinnan jopa yhteen euroon kilowattitunnilta.

Hoskonen mukaan datakeskusinvestoinnit tehdään ulkomailta tulevalla rahalla ja tuotot menevät myös maasta ulos.

– Tavallinen kuluttaja maksaa korkeaa sähkön hintaa, päälle tulee vielä verot ja siirtomaksut. Nämä datakeskukset käyttävät edukseen neuvottelemansa halvan sähkön. Sitä vartenhan ne tänne tulevat. Ja sähkövero menee alimman luokan mukaan. Joten tämä datakeskus into vie vähitellen rahaa maasta pois, ja valtion ja kuntien verokertymään ei kannata odottaa suuria kasvuja.

Hoskonen muistuttaa, että Suomi on energian suurkuluttaja.

– Kylmä ilmasto vaatii paljon kiinteistöjen lämmitystä. Samoin teollisuutemme tarvitsee yhä enemmän varsinkin sähköä, kun vientituotteita jalostetaan maailman markkinoille kelpaaviksi. Pitkät välimatkat lisäävät myös energian kulutusta.

– Näistä tosiasioista huolimatta Suomi on tehnyt liian monta virhettä, jotka varmasti nostavat energian hintaa. Sitä saa, mitä tilaa! Nyt ihmetellään, miten tässä kävi näin.

Lopetettu sähköntuotanto

Hoskonen laskeskelee, että ”ilmastonmuutoksen kiihkossa olemme lakkauttaneet sähköntuotantoa ainakin 3000 MW tehon verran”.

– On muodikasta elää ajan hengessä, mutta lakkautettujen voimalaitosten tilalle olisi pitänyt olla korvaava tuotanto heti käyttövalmiina.

– Kun turve muutettiin totuuden vastaisilla perusteilla fossiiliksi energiaksi, tehtiin ehkä Suomen energiatuotannon historian pahin virhe. Menetimme päästökaupan takia valtavan kilpailuedun edullisen energian tuotannon loppumisen takia, Hoskonen sanoo.

Hoskosen mukaan ”maailman tehokkain energiantuotannon muoto” CHP – yhdistetty kaukolämmön ja sähköntuotanto – käytännössä lopetettiin tietoisella päätöksellä.

– Tätä päätöstä tulemme katumaan vielä pitkään. Nyt olemme tilanteessa, jossa tavallisen kotitalouden sähkölasku voi olla lämmityskaudella jopa tuhat (1000) euroa kuukaudessa. CHP-voimalaitokset tuottivat kylmän talven aikaan jopa 3400 MW:n teholla sähköä valtakunnan verkkoon.

– Kun talvella sähkö on kalleimmillaan, on moni yritys joutunut taloudellisiin vaikeuksiin kalliin energian takia. Nämä sähköntuotannon ongelmat, jotka olemme kirkkain silmin tehneet seurauksia ajattelematta, ovat ensi talvena jokaisen suomalaisen murheena tavalla tai toisella, Hoskonen pohtii.

Runkopuuta poltetaan

Hoskosen mukaan turpeen poistaminen voimalaitosten polttoaineena on aiheuttanut ketjureaktion, ”jonka lopputulosta ei uskalla edes ajatella”.

– Kun turpeesta tehtiin fossiili, niin voimalaitokset käyttävät nyt kotimaista runkopuuta: tukkia ja kuitupuuta poltetaan nyt surutta seurauksista välittämättä. Puumarkkinoilla tilanne näkyy tietenkin nopeasti nousseina hintoina.

– Hakkuita on tehty kiihtyvällä tahdilla. On hyvä, että rästissä olevat ensiharvennuksetkin käyvät nyt kaupaksi, mutta arvokkaan runkopuun polttaminen aiheuttaa Suomelle suurta vahinkoa. Jalostusarvo menetetään, metsäteollisuus supistaa tuotantoaan pikkuhiljaa. Muutamia paperikoneita on jo lopetettu ja keskittyminen suuriin yksiköihin on käynnissä.

Ilomantsilaisen Hoskosen mukaan varsinkin itäisen Suomen tehtaat ovat vaarassa.

– Itä-Suomi on muutenkin suurissa talousvaikeuksissa Venäjän kaupan tilanteen takia. Enocellin sellutehdas ja saha ovat vaikeassa paikassa, kun moni puurekka meneekin tehtaan ohi kaupungin voimalaitokselle. Näin suomalainen menestystarina vihreän kullan jalostajana hiljalleen ajetaan alas.

Kun runkopuuta nyt poltetaan suuria määriä, on se Hoskosen mukaan nostanut myös kaukolämmön hinnat nousuun.

– Jokainen tuntee omassa taloudessaan tilanteen vakavuuden. Valtio ja kunnat omistavat valtavat määrät kiinteistöjä, joiden energialaskut rasittavat veronmaksajia. Energian hinnan kallistuminen näkyy nyt kaikkialla Suomessa hiljenevänä taloutena.

– Pieniä yrityksiä kaatuu kiihtyvällä vauhdilla, työttömiä on tällä 3400000, lähes 600000 suomalaista on ulosoton kohteena ja näkymä tulevaisuuteen on heikko. Olemme EU maista heikoin taloutemme suhteen. Jos jatkamme tällä tavalla, luottokelpoisuuden heikkenemisen takia valtion velan korot nousevat ja EU:n alijäämämenettely on edessä, Hoskonen manaa.

”Väärin lasketut päästöt”

Kansanedustaja Hoskosen mukaan Suomen kannalta hyvin vahingollinen on myös päästökauppa.

– Väärin lasketut päästöt ja hiilinielut aiheuttavat meille liian suuret päästöt. Hyvä esimerkki on metsien kasvu, jota emme saa laskea kokonaan hyödyksemme. Hakkuut pienentävät hiilinielua, vaikka suuri osa järeästä puusta menee esimerkiksi talonrakennukseen. Ei synny päästöjä vaan hiilivarasto vaan muuttaa muotoaan.

Suomen laskentatapa päästöille perustuu Hoskosen mukaan tietokonemalliin, ”joka on erittäin epäluotettava”.

– Tulos on Suomelle vahingollinen arvaus. Pahinta tässä on se, että EU:ssa käytetään eri tapoja laskea hiilinieluja. Luvut eivät ole lainkaan luotettavia ja vertailukelpoisia. Jos näillä luvuilla Suomen joutuu päästöoikeuksia ostamaan, on talouden romahdus lähellä.

– Liikennepolttoaineet tulevat päästökaupan piiriin 2027. Arvioiden mukaan polttoaineiden hinnat voivat nousta jopa 0,5 euroa litralta. Se olisi pitkien välimatkojen Suomessa hyvin paha paikka. Suomi olisi voinut lykätä asiaa vuoteen 2031 saakka, mutta tätä mahdollisuutta ei haluttu käyttää.

Hoskonen muistuttaa vielä, että EU suunnittelee ottavansa vuonna 2028 alkavaan rahoituskehykseen päästökaupan tuloja merkittävästi, mikä ”on tietenkin pois jäsenmaiden valtion tuloista”.

– Suomi on nyt matkalla vakaviin vaikeuksiin, jos näitä vääriä hiilinieluja ei oikaista. Meistä tehdään nyt isoa maksajaa EU:ssa väärillä perusteilla. Suomi on varmasti hiilineutraali maa, joka menestyy omilla vahvuuksillaan, kunhan emme tätä mahdollisuutta itse pilaa, Hoskonen sanoo.