Ohjaaja Klaus Härön tuleva elokuva Hetki ennen valoa sijoittuu hoitoalan kriisin keskelle. Se kertoo yksittäisen hoitajan, potilaan ja tämän lähipiirin selviytymisestä kriisin keskellä. Helsingin Uutiset pääsi seuraamaan kuvauksia Herttoniemen vanhaan sairaalaan.
– Meillä on ollut vuosien ja vuosikymmenten aikana monta sairaanhoidon työtaistelua ja se putkahtaa aina tuon tuostakin esille, mutta onko asioiden aina pakko kriisiytyä ennen kuin niistä puhutaan? Kaikki ajattelevat, että tietysti hoitajien pitäisi saada enemmän palkkaa ja paremmat työolot, mutta onko pakko aina tapahtua jotain ikävää tai tulla pahaa jälkeä ennen kuin jotain tapahtuu? Ymmärrän, että meillä on vaikeat ajat tässä maassa ja monia haasteita, mutta miksi hoito aina unohtuu? Härö sanoo Helsingin Uutisille.
Jussi Vatanen esittää elokuvassa isää, jonka vastasyntyneellä lapsella on sydänvika. Raisa Wuollet
Härö kertoo elokuvan aiheen pyörineen mielessään jo vuosia. Hän halusi paneutua aiheeseen ja vei sen käsikirjoittaja Jimmy Karlssonille ja Kirsi Vikmanille. He alkoivat kirjoittaa korona-ajan kynnyksellä tarinaa hoitajasta ja pariskunnasta, joka saa sydänsairaan pienen lapsen. Tarinassa työtaistelu tulee ystävysten, hoitajan ja äidin väliin.
– Oikeastaan kaikkien pitäisi olla samaa mieltä siitä, että hyvä hoito on ykkösprioriteetti. Vaikean paikan tullen meidän pitäisi fokusoida siihen, että autamme, esimerkiksi tämän elokuvan tapauksessa sydänsairasta lasta. Kun olosuhteet ovat tällaiset kuin ovat ja resursseja ei ole, yhtäkkiä ollaan tilanteessa jossa vedetäänkin eri suuntiin. Tämä oli se, mikä tarinassa ei jättänyt minua rauhaan.
Elokuvaa kuvataan Herttoniemen vanhassa sairaalassa. Hus luopui tiloista vuonna 2024. Raisa Wuollet
Elokuvassa pääosia näyttelevät Oona Airola, Jussi Vatanen ja Laura Birn. Airola toivoo, että elokuva lisää yleisön ymmärrystä hoitajien ahtaista työoloista.
– Tilannehan on jatkuva, vaikka itse elokuva sijoittuu parin vuoden takaiseen lakkoon. Kyseessä on työ, jota ei riittävästi arvosteta, vaikka syytä olisi. Toivottavasti elokuva tulee kertomaan tarpeeseen tulevan tarinan joka vakuuttaa, että ehkä meidän pitäisi yhteiskuntana tehdä asialle jotain.
Koen kollektiivista hätää siitä, mitä meidän alalle tapahtuu.
Oona Airola
– Elämä on hauras, siitähän tämä elokuva kertoo, Vatanen pohtii.
Airola kuvaa, että viime aikojen kulttuurivihamielinen puhe on tuntunut pelottavalta. Lasse Lecklin
Elokuva-alan tulevaisuus mietityttää näyttelijöitä. Suomen hallitus on suunnitellut leikkaavansa elokuva-alalta yli 5 miljoonaa euroa. Vatasen mukaan Suomessa on paljon elokuva-alan osaamista niin näyttelijöissä, tekniikassa kuin sen ympärille rakentuneessa infrastruktuurissa.
– Se on tosi upeaa, mitä suomalaiselle elokuvalle on 20 vuodessa tehty ja mitä olen päässyt vierestä todistamaan. Haluaisin nähdä, että ruokkisimme ja viljelisimme sitä infraa, jotta se tuottaisi jatkossakin elämyksiä ja kansantaloudelle positiivisia asioita.
Härö ohjaa näyttelijöitä harjoituksissa. Kuvassa toinen naispääosan näyttelijä Laura Birn. Cata Portin
Airola pohtii, että on absurdia leikata nousujohteisesta ja kansainvälistyvästä alasta. Hän kertoo kulttuurialan voivan tällä hetkellä huonosti, koska sitä ei osata arvostaa riittävästi.
– Tämä on väärä kohdistus. Kulttuurialan olemassaolo huomataan ehkä sitten, kun se on jo poissa tai siltä on leikattu siipiä. On surullista, että sitä ei tunnusteta nyt ajoissa. Leikkauksilla ei vaikuteta pelkkään tuotantoon, vaan koko infrastruktuuriin, jota elokuvateollisuus tuottaa. Tämä on kuolinisku niille pienille teattereille, jotka voivat olla vaikka monennessa polvessa perheyrityksiä.
Härön mukaan leikkauksia perustellaan usein puhumalla elokuvista, jotka eivät menesty.
– Ei artistinkaan jokainen biisi ole hittibiisi. Vasta harjoittelemalla päästään tietylle tasolle. Tämä koskee niin alaa kuin yksittäisiä tekijöitä kuten itseäni, että harjoitus tekee mestarin.
En ole vielä suostunut näkemään sitä vaihtoehtoa, että alkaisimme laittamaan pillejä pussiin.
Jussi Vatanen
Härö pohtii, että suomalaisella elokuvalla on pieni rahoitus, mutta suuret katsojaluvut.
– Jos kaikki suunnitellut leikkaukset toteutuvat, vuosikymmenten työ valuu hukkaan. Suomalainen elokuva-ala on tietoisesti rakentanut luottamusta suomalaiseen yleisöön. Kun 20–30% katsotuista elokuvista on kotimaisia, se on iso osuus. Olisi todella sääli, jos ne tarinat jäisivät kertomatta.
Kuvausottojen välissä kuvauspaikalla on paljon vilskettä. Raisa Wuollet
Vatanen suhtautuu alan tulevaisuuteen toiveikkaasti.
– En ole vielä suostunut näkemään sitä vaihtoehtoa, että alkaisimme laittamaan pillejä pussiin.
Hetki ennen valoa saa ensi-iltansa syksyllä 2026.
