Tekoälyvideot ovat vielä turvallisen tylsiä, mutta sosiaalisen median logiikka venyttää ne sääntöjen rajoille, kirjoittaa teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa.
Avaa kuvien katselu
Teknologiayhtiö Meta haluaa käyttäjiensä luovan ja kuluttuvan aikaisempaa enemmän tekoälysisältöjä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
19:36•Päivitetty 20:03
Somejätti Metan esitteli torstaina uuden lyhytvideoista muodostuvan virran eli fiidin. Metan tekoälysovellukseen Meta AI:hin lisätty Vibes-fiidi sisältää ainoastaan tekoälyn avulla luotuja videoita.
Meta julkaisi tekoälysovelluksensa viime keväänä. Sen suurin ero Chat GPT:hen ja muihin vastaaviin tekoälysovelluksiin oli Discover-virta, johon käyttäjät pystyivät jakamaan tekoälylle antamiaan syötteitä ja niistä syntyneitä lopputuloksia. Joskus tekoälyn kanssa käydyt keskustelut olivat julkisia käyttäjän tietämättä.
Nyt tämä edes jonkinlaisen inhimillisen kosketuksen omannut virta korvautuu loputtomalla tekoälysisällöllä.
Blogikirjoituksessa Meta kertoo, että tekoälyvideoista koostuvan kuvavirran on tarkoitus herättää käyttäjissä inspiraatiota. Mihin, sitä ei yhtiö kerro.
Joka tapauksessa Meta AI -sovelluksen käyttäjät voivat nyt luoda uusia videota tai muokata muiden tekemiä videoita ja jakaa niitä Metan muille alustoille.
Avaa kuvien katselu
Meta AI -sovellus ei ole käytettävissä Euroopassa, mutta palvelua voi käyttää selaimen kautta. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Meta ei ole ainoa sosiaalisen median alusta, joka haluaa palveluunsa lisää tekoälyllä tuotettua sisältöä.
Videopalvelu Youtube järjesti viime viikolla tapahtuman, jossa se juhli 20-vuotista olemassaoloaan ja esitteli tulevia ominaisuuksia. Kaiken keskiössä oli tekoäly.
Youtube kertoi yhteistyöstä emoyhtiö Googlen tekoälyosasto DeepMindin kanssa. Jatkossa tubettajat voivat luoda sisältöjä DeepMindin kehittämän Veo 3 -videogeneraattorin avulla.
– Voit helposti luoda videoita – ensimmäistä kertaa äänen kanssa – mistä tahansa ideasta, yhtiön blogikirjoituksessa luvataan.
Tekoälymoska on jo täällä
Englanninkielessä tyhjänpäiväiselle tekoälysisällöille on jo syntynyt nimi, AI slop. Suomeksi se voisi olla vaikkapa tekoälymoska.
Internetissä vähänkään aikaansa kuluttanut ei ole voinut välttyä tältä sisällöltä. Facebookissa palvotaan katkarapu-Jeesusta, Youtubessa tekoälyhistorioitsija nukuttaa käyttäjiä videoillaan ja Spotifyssä tekoälybändi kerää miljoonia kuuntelukertoja.
Nyt somejätit haluavat räjäyttää tulvaportit.
Yhtiöt luottavat siihen, että niiden suosittelualgoritmit pystyvät seulomaan valtavasta vyörystä mielenkiintoisimman sisällön.
Avaa kuvien katselu
Viime vuonna Facebookissa alkoi levitä tekoälyllä luotuja kuvia, joissa yhdistyivät Jeesus ja äyriäiset. Kuva: Kuvankäsittely: Heidi Anttila / Yle
Toistaiseksi tekoälyn avulla luodun sisällön viihdearvo on ollut vähäistä. Metan tekoälyvideot näyttävät tekoälyvideoilta. Ne muistuttavat taustakuvia, jotka on jostain syystä herätetty henkiin.
Meta ja Youtube kuitenkin uskovat näiden videoiden vetovoimaan. Yhtiöitä ei tunnu haittaavan se, että tekoälyvideot ovat niille kalliimpaa sisältöä kuin käyttäjien itse tekemät videot. Videoita suoltavat tekoälyjärjestelmät pyörivät yhtiöiden omissa palvelinkeskuksissa ja kuluttavat sähköä. Käyttäjien videot ovat ilmaisia.
Syy tähän on tietenkin mainoksissa.
Tekoälyn avulla tuotteiden lisääminen videoihin ja videoiden räätälöiminen eri yleisöille onnistuu helposti. Enää ei tarvitse odottaa, että joku ihminen nostaa tuotteen kameran eteen.
Jatkossa tekoäly auttaa influensseita myös lisäämään myyntilinkkejä videoilla näkyviin tuotteisiin. Youtube esitteli viime viikolla ominaisuuden, jossa kone tunnistaa videolla olevat tuotteet, etsii niiden myyntipaikat netistä ja liittää linkin videoon.
Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen esine jokaisessa Youtube-videossa on muuttumassa hyvää vauhtia rahaksi muutettavaksi pinnaksi, kuten teknologia-analyytikko Ben Thompson asian muotoilee.
Tekoälysisällöt todennäköisesti kärjistyvät
Särmittömät, epäseksikkäät ja tylsämieliset tekoälyvideot sopivat hyvin turvalliseen mainostamiseen. Internetin historia kuitenkin osoittaa, että sisällöt eivät säily tällaisina pitkään.
Kahdeksan vuotta sitten Facebookin perustaja Mark Zuckerberg julkaisi kirjoituksen sisältöjen hallinnasta ja valvomisesta. Siinä hän totesi, että sääntöjen rajamailla olevat julkaisut synnyttävät aina enemmän osallistumista. Sillä ei ole väliä, mihin raja vedetään. Mitä tulkinnanvaraisempaa sisältöä, sitä enemmän se saa huomiota.
Menneisyys on osoittanut, etteivät sosiaalisen median yhtiöt välitä siitä, mitä sisältöjä ihmiset niiden palveluissa kuluttavat, kunhan näiden sisältöjen kyljessä on kehdannut näyttää mainoksia.
Ei ole mitään syytä olettaa, että tekoälyn kanssa kävisi toisin.
Tekoälyn avulla tehdään jo nyt pornoa ja muita sosiaalisessa mediassa kiellettyjä sisältöjä. Nyt vaan järjestelmät pitää hienosäätää niin, että ne osuvat rajojen sisäpuolelle.
Miljardööri Elon Musk on osoittanut, että tämä onnistuu. Muskin omistama X pyörittää Grok-nimistä tekoälyä, jonka maailmankuvaa Musk on ahkerasti muokannut. Välillä Grok on ollut omistajansa mielestä liian woke, toisinaan se on julistautunut antisemitistisiä salaliittoteorioita suoltavaksi MechaHitleriksi.
On itsestään selvää, että jälkimmäinen kerää enemmän huomiota.
Yle Aamun Jälkinäytöksessä keskusteltiin aiemmin tässä kuussa tekoälymusiikista ja kulttuurillisesta asemasta:
