Trump haluaa Euroopasta ”joustavan” liittolaisen, sanoo kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa 11. elokuuta. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / EPA
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille on alkanut kirkastua, mitä hän haluaa Euroopalta, arvioi kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
Aalto perustaa arvionsa tänään keskiviikkona järjestetystä Ukrainan tilannetta koskevasta etäkokouksesta kerrottuihin tietoihin ja johtajien sen jälkeen antamiin lausuntoihin.
Aallon mukaan vaikuttaa siltä, että Trump haluaa Euroopasta ”joustavan” liittolaisen. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa Eurooppa seisoo Yhdysvaltojen rinnalla ja toteuttaa turvallisuudessa tehtäviä, joista Yhdysvallat sanoutuu irti tai lopettaa niiden toteuttamisen.
Aallon mielestä Trump haluaa, että Eurooppa on Yhdysvaltain rinnalla myös sanktioissa ja kauppapolitiikassa.
– [Eurooppa] Suostuu Yhdysvaltojen kiristykseen ja alistuu siihen ja tarvittaessa jatkaa sanktioita, vaikka Yhdysvallat ei jatka niitä. On hyvin käyttökelpoinen apuri, Aalto kuvailee.
– Jos eurooppalaiset johtajat ovat ymmärtäneet tämän ja se sopii Trumpille, niin olemme vähän tasapainoisemmassa asetelmassa, vaikka se ei olekaan tasa-arvoinen asetelma.
Eurooppalaisille Ukrainaa tukeville johtajille olisi tärkeää saada nopeasti tulitauko voimaan Ukrainan ja Venäjän välille.
Aalto arvioi, että Venäjän täytyisi saada vastineeksi jotain, jotta se suostuisi tulitaukoon. Hänen mukaansa silloin puhutaan sanktioiden asteittaisesta purkamisesta.
Aallon mukaan Trump varmaankin haluaa säilyttää mahdollisuuden, että Yhdysvallat voisi luopua Venäjä-pakotteista, mutta Eurooppa jatkaisi niitä.
– Eurooppa näyttää vahvistuneen siinä mielessä, että on löytynyt yhteinen toimintatapa suhteessa Yhdysvaltoihin ja Ukrainaan. Ulkopolitiikan koordinaatio on parantunut, arvioi Aalto.
Hän sanoo, että maat, joille Ukraina ei ole niin tärkeä, ovat hiljempaa, mutta hyväksyvät yhteisen linjan, kunhan heidän ei tarvitse panostaa sotilaallisesti.
– Puhun nyt Espanjasta, Portugalista ja jossain määrin myös Italiasta ja Kreikasta.
Toisaalta Aalto katsoo, että Eurooppa on kutistanut itseään talous- ja kauppapoliittisesti viime viikkojen aikana.
– Ei ole liioiteltua väittää, että Eurooppa on suostunut ottamaan vasallin kaltaisen valtion roolin suhteessa Yhdysvaltoihin.
Trump ehtii vielä muuttaa mieltään ennen perjantaita
Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä tavata Alaskassa perjantaina ja keskustella Ukrainasta. Professori Pami Aalto arvioi, että tässä tilanteessa kaksi päivää perjantaihin on pitkä aika.
– Trumpin mieli voi muuttua paljon. Se, mitä hän kuuli tänään, saattaa kuulostaa erilaiselta perjantaina ja siinä välissä on moni muu on ehtinyt kertoa hänelle muita asioita.
Aalto arvioi, että Venäjä ehtii nyt miettiä tarinan, joka Putinin kannattaa kertoa Trumpille perjantaina.
– Putinilla varmasti tulee olemaan joku kiva lahja ja tarjous Trumpille.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tänään, että Venäjää pitää painostaa enemmän, jos se ei suostu tulitaukoon Alaskassa.
Aallon odotukset ovat alhaiset Ukrainan konfliktin ratkaisuun, että se kävisi Euroopalle ja Ukrainalle.
Professorin mukaan Putinilla ei luultavasti ole kiinnostusta tulitaukoa kohtaan nyt, kun Venäjä etenee Itä-Ukrainan rintamalla nopeammin kuin pitkään aikaan. Sen sijaan Venäjä pyrkinee tuomaan pöytään jotain muuta.
Lisäksi tulitauon sopimiseen liittyy suuria haasteita, koska silloin pitäisi sopia myös tulitauon valvomisesta, Aalto toteaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tänään toivovansa, että Trumpin, Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaaminen voitaisiin järjestää puolueettomassa maassa Euroopassa.
Aallon mukaan tapaamispaikka voisi olla Turkki tai Sveitsi. Sveitsin tapauksessa Putin joutuisi lentämään useiden maiden ilmatilan läpi ja olisi riski, että jokin maa pyrkisi pidättämään hänet.