Lentopallon miesten MM-lopputurnaus päättyi Italian juhliin. Joukkue voitti näiden ”Euroopan kisojen” finaalissa Bulgarian erin 3–1.
Euroopan maiden sijaluvut tässä turnauksessa olivat 1, 2, 3, 4, 6, 7, 10, 11, 13, 15, 16, 18, 21, 24 ja 29. Vanhan mantereen dominanssi ei ole mikään satunnaisilmiö, sillä edellisten MM-kisojen sijoitussuora oli 1, 2, 4, 5, 7, 9, 10, 11, 15, 20.
Viimevuotisissa olympialaisissa kärkikuusikkoon kiilasi ainoana Euroopan ulkopuolelta Yhdysvallat. Äskettäin menneen kesän Kansojen liigassa viiden kärjessä oli muualta ainoastaan Brasilia.
Suomen näkökulmasta tällaiset sijoitusrotlat näyttävät äkkiseltään harmillisilta. Veljekset oli kaikesta positiivisesta venymisestä huolimatta ”vasta” kymmenenneksi paras Euroopan maa MM-kisoissa.
Suoranaista paraatimarssia ei sikäli ole syytä odottaa ensi vuoden EM-kisoista. Varsinkin kun esimerkiksi Ranska ei näillä kokoonpanoilla häviäisi Suomelle kovin monesti, jos joukkueet kohtaisivat kymmenen kertaa.
Ainakin ulkopuolisten uskon palauttajana ja rahallisen tuen perustelujen kannalta suomalaiseen lentopalloiluun nähtiin syyskuussa kuitenkin suuria juttuja. Hyvin vaikeasti voitettavan oloisia maita ei lentopallomaailmassa juuri nyt näytä olevan kovin montaa.
Kaikkein optimistisimmat muistuttavat, että MM-finaalijoukkue Bulgaria oli ennen kisoja maailmanrankingissa (15:s) vain hieman Suomen (18:s) edellä. Välierämaa Tshekki taas oli Suomen takana sekä kesän Kultaisessa liigassa että rankingissa (21:s). Realisti mainitsee Tshekille riittäneen pudotuspeleissä Tunisian ja Iranin voittaminen välierään päästäkseen.
Pronssille itsensä pelannutta Puolaa voi Wilfredo Leonin johdolla luonnehtia kestomenestyjäksi. Sen sijaan Tshekin pelaaminen välierässä antaa uskoa Suomellekin. Lehtikuva/AFP/Sherwin Vardeleon
Jo monesti todetut Suomen miespuolisten lentopalloilijoiden määrät tarkoittavat tietysti rajallista kehitysnäkymää. Tulosta on kuitenkin tullut poikien EM-kisoissa ja nyt myös miesten MM-kisoissa.
Eikä Suomi ole haasteiden kanssa yksin. Lentopalloliiton urheilutoimenjohtaja Tapio Kangasniemi on eri yhteyksissä todennut, kuinka samankaltaista negatiiviista kehitystä on tapahtunut muidenkin Euroopan maiden pelaajamäärissä.
Numerodataa ei Kangasniemellä ole asiasta antaa, mutta tilanne on helppo uskoa todeksi. Lentopallosta puuttuu edelleen koripallon kaltainen superliiga (NBA) saati jalkapallon asema maailman valtaosin suosituimpana urheilumuotona.
Suomen luonnollisena ongelmana on väestöpohja ja sitä kautta pitkien pelaajien suhteellinen vähyys. Tilanne ei tässäkään mielessä silti ole toivoton juuri siksi, että ne pitkät pelaajat suuntautuvat epäilemättä varsin monessa tapauksessa rahan perässä koripalloon.
Italia oli väkiluvultaan ja talouksiltaan suurimmista Euroopan maista ainoa, joka ylsi MM-kisoissa kuudentoista parhaan joukkoon eli Suomen edelle. On toki huomioitava Ranskan alisuoriutuminen, ja Saksankin kohdalla odotukset olivat pudotuspelitasolla.
Silti: Espanja ei yltänyt MM-kisoihin, vaikka sinne nousi rankingin kautta 15 Euroopan maata eli lähes puolet kaikista. EM-kisoissa se ei ole Suomessakin hyvin muistettavan 2007 mestaruuden jälkeen yltänyt kuin kerran paremmin kuin viidenneksitoista.
Englannilla ei ole edes maailmanranking-sijoitusta. Rankingiin pääsee käytännössä jokainen maaottelun pelaava maa.
Silti ranking löytyy vain 101 maalta. Se kertoo tilanteesta, jossa valtavia harrastajamääriä mainostavassa lajissa kilpailu on lopulta varsin rajallista.
Siksi myös Suomi voi kaikesta huolimatta olla jatkossakin miesten MM-tason menestyjä. Tämä siinä tapauksessa, jos menestykseksi riittää paikka esimerkiksi 16 parhaan joukossa. Vuoden 2028 olympialaisiin päästäkseen pitäisi käytännössä joko voittaa Euroopan mestaruus 2026, olla aivan kärkipäässä MM-kisoissa 2027 tai siihen asti kisoihin pääsemättömien kärkikolmikossa rankingissa. Tehtävä on siis vähintään haastava.
Mutta kun MM-paikatkin ovat määrittymässä jatkossakin yhä enemmän rankingin kautta, on Suomi vahvasti tarjolla lopputurnaukseen kahden vuoden kuluttua. Tässä auttaa ratkaisevalla tavalla se, että kisat laajennettiin tälle vuodelle 32 joukkueen kokoiseksi.
Rankingiin perustuva systeemi siis kasvatti toisaalta Euroopan maiden osuutta MM-areenalla. Asia on sikäli tervetullut, että maailmanlaajuisen tapahtuman kokonaistaso ei kärsi niin paljoa joukkuemäärän noustessa.