Viimeisen viiden vuoden aikana Pohjois-Korean sortokoneisto on Kim Jong-unin johdolla muuttunut yhä sortavammaksi, kertoo The Economist.
Eteläkorealaisen Sokeel Park of Liberty -järjestön mukaan käynnissä onkin Pohjois-Korean pohjoiskorealaistuminen. Kimin ja Donald Trumpin epäonnistuneiden neuvotteluiden jälkeen alkanut ja koronapandemian aikana kiihtynyt eristäytyminen on saavuttanut uuden tason.
Koronapandemian alettua myös Pohjois-Korea otti käyttöön sulkutilan, mutta pandemian päätyttyä siitä ei oikeastaan luovuttu.
– Viiden vuoden ajan Korean demokraattisen kansantasavallan asukkaat ovat elänet täydessä eristyksessä, tiivistää YK:n Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteen raportööri Elisabeth Salmón.
Muutos näkyy monin tavoin.
Jo pandemian alkuvaiheessa yhteydet ulkomaailmaan katkaistiin. Diplomaatit ja avustustyöntekijät määrättiin poistumaan maasta. Vain osa suurlähetystöistä on sittemmin avattu uudelleen, mutta esimerkiksi tuberkuloosin torjuntaan erikoistunut kansalaisjärjestö on potkittu pois pysyvästi.
Viime vuonna olikin ensimmäinen kerta yli 30 vuoteen, kun maahan ei päässyt lainkaan Etelä-Korean humanitääristä apua.
Maan rajoille on rakennettu ennätystahtia uusia aitoja ja esteitä. Pohjois- ja Etelä-Korean välinen maantie ja rautatie on katkaistu ja tukittu linnoitteilla. Kun vuosina 2015-2019 noin 1 201 pohjoiskorealaista pakeni etelään joka vuosi, oli viime vuonna luku vain 158.
Kim tahtoo myös hallita yhä tarkemmin sitä, mitä pohjoiskorealaiset näkevät ja kuulevat. Erityisesti erakkovaltion johtajaa huolettavat eteläkorealaiset ja kiinalaiset sarjat, jotka voisivat paljastaa pohjoiskorealaisille maan todellisen tilan. Sarjoja salakuljetetaan pohjoiseen kovalevyillä ja muistitikuilla.
– Eteläkorealainen kulttuuri on kuin huume. Pohjoiskorealaiset nuoret ovat koukussa siihen, tiivisti etelään loikannut ex-diplomaatti Thae Yong Ho vuonna 2016.
Pohjois-Korean viranomaisten reaktio onkin ollut ankara.
Vuonna 2020 voimaan tullut laki taantumuksellisen ajattelun ja kulttuurin hylkäämisestä tiukensi rangaistuksia ulkomaisen materiaalin hallussapidosta ja jakelusta. Seuraavana vuonna tuli voimaan nuorison koulutustakuulaki, joka kielsi ulkomaiset hiustyylit ja vaatteet sekä edellytti vanhempia varmistamaan, että lapset ylläpitävät ”sosialistista moraalia”. Uusi Pjongjangin kulttuurillinen kielensuojelulaki taas kieltää eteläkorealaiset slangisanat.
Myös lakien valvonta on ankaroitunut.
Pohjoiskorealaiset kännykät ottavat nykyään kuvankaappauksia säännöllisin väliajoin viranomaistarkastusten helpottamiseksi. Tekstiviesteissä sana ”Etelä-Korea” muuttuu automaattisesti ”nukkevaltioksi” ja etelästä peräisin oleva poikaystävää tarkoittava sana ”oppa” ”toveriksi”. Kaduilla ihmisiä pysäytetään liian löysien housujen tai epäsopivien hiustyylien vuoksi.
Kimin eristyspyrkimyksiä auttaa myös se, että Donald Trumpin määräämät leikkaukset johtivat Voice of American ja Radio Free Asian Pohjois-Koreaan suunnattujen lähetysten keskeyttämiseen. Myös vastaavat Etelä-Korean hallituksen lähetykset on lopetettu.
Asiantuntijoiden mukaan ankaratkaan keinot tuskin onnistuvat eristämään pohjoiskorealaisia täydellisesti.
Poimintoja videosisällöistämme
– Jos on turvauduttava tällaisiin äärimmäisiin rangaistuksiin, kertoo se siitä, että ideologinen koulutus ei riitä pysäyttämään ihmisiä hakemasta tietoa, kommentoi DailyNK-julkaisun johtaja Lee Kwang-baek.
Kimin tukena ovat kuitenkin Venäjä ja Kiina, jotka tukevat Pohjois-Korean eristäytynyttä taloutta niin kaupankäynnillä kuin avullakin. Pohjoiskorealaisia sotilaita on lähetetty tukemaan Venäjää sen sodassa Ukrainaa vastaan, ja vastineena Pohjois-Korea on saanut öljyä, ruokaa ja teknologiaa. Se on lisännyt Kimin itsevarmuutta.
Diktatuurien tilaa on kuitenkin vaikeaa ennustaa ulkoa päin. Vaikka nyt Kimin ote vaikuttaa raudanlujalta, Syyrian Bashar al-Assadin esimerkki osoittaa, että vahvoiltakin näyttävät sortovallat voivat luhistua nopeasti.