Trumpin ja Netanjahun tapaamisen lopputulos voi vaikuttaa potentiaalisesti myös siihen, lähteekö Suomessa hallituksen jumiutunut keskustelu asiassa liikkeelle, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen.
Viime viikolla maailmanjohtajat kokoontuivat YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin, jonka todellisena pääaiheena oli Gazan sodan päättäminen. Kaikessa hiljaisuudessa on valmisteltu myös ratkaisu, jonka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on halunnut runnoa kulisseissa eteenpäin.
Ratkaisun hetket ovat käsillä tänään maanantaina, kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tapaa Trumpin Valkoisessa talossa. Tuossa tapaamisessa Trumpin hallinto aikoo esitellä yksityiskohtaisen suunnitelmansa Gazan sodan päättämiseksi.
Asia on jäänyt julkisuudessa vähemmälle huomiolle, mutta tapaamisen lopputulos voi vaikuttaa potentiaalisesti myös siihen, lähteekö Suomessa hallituksen jumiutunut keskustelu asiassa liikkeelle.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti heinäkuussa olevansa valmis hyväksymään esityksen Palestiinan tunnustamisesta, jos hallitus sen tekee. Presidentti on perustellut asiaa arvoilla ja sillä, että Suomen pitää olla ”historian oikealla puolella”.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ei kuitenkaan ole valmistellut Palestiinan tunnustamista, sillä asiasta on hallituksessa erimielisyyttä. Tunnustamista hallituksessa vastustaa erityisesti kristillisdemokraatit, mutta myös perussuomalaiset. On syntynyt tilanne, jossa ulkopoliittinen johto tuomitsee Israelin toimet, mutta ei saa muodostettua yksimielisyyttä Palestiina-linjasta.
Suomi ja Tanska ovat ainoat Pohjoismaat, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinaa. Ero on se, että Tanska on kuitenkin jo esitellyt suunnitelmansa Palestiinan tunnustamiselle, mutta Suomi ei. Tilanne on kiusallinen, sillä Suomi ajaa virallisesti kahden valtion mallin tunnustamista.
Ilmeisesti Trumpin suunnitelmaan sisältyisi 21 kohtaa, kuten välitön tulitauko, kaikkien panttivankien palauttaminen 48 tunnin kuluessa sekä palestiinalaisten vankien vapauttaminen.
Suunnitelma sisältäisi myös niin sanotun väliaikaishallituksen ja Hamasin infrastruktuurin purkamisen. Lisäksi olisi lukuisia muita ehtoja, kuten Gazan aseistariisunta, kansainvälinen vakautusjoukko ja tietysti ehdotus Palestiinan valtion perustamisen tiestä.
Näistä erityisesti Palestiinan tunnustaminen on Netanjahulle vaikea, sillä hän on vastustanut oikeastaan koko poliittisen uransa ajan kahden valtion mallia. Trump puolestaan on sitoutunut tulitauon saamiseen ja pitkäaikaiseen ratkaisuun.
On todennäköistä, että Netanjahu voisi pyrkiä viivyttelyyn ja pyytää lisäaikaa muutosten tekemiseksi, mutta Trump tunnetusti haluaa asioiden tapahtuvan heti.
Jos Netanjahu hyväksyy Trumpin suunnitelman, se voisi jopa kaataa hänen hallituksensa. Jos hän ei hyväksy sitä, on täysin mahdollista, että syntyy vakava eripura Trumpin hallinnon kanssa.
Tapaaminen Valkoisessa talossa on äärimmäisen mielenkiintoinen Gazan sodan lopputuloksen kannalta.
BBC:n tietojen mukaan Britannian entinen pääministeri Tony Blair on ollut mukana keskusteluissa, joissa on pohdittu hänen mahdollista rooliaan sodanjälkeisen siirtymähallinnon johtajana Gazassa. Ehdotus on BBC:n mukaan saanut Valkoisen talon tuen.
Tuolloin Blair johtaisi hallintoelintä, jota YK ja Persianlahden maat tukisivat ennen kuin valta luovutettaisiin palestiinalaisille.
Blair osallistui myös elokuussa Valkoisessa talossa pidettyyn kokoukseen Trumpin kanssa, jossa keskusteltiin suunnitelmista alueelle. Blair voisi johtaa elintä nimeltä Gaza International Transitional Authority. Tavoitteena olisi saada YK:n mandaatti toimia jonkinlaisena poliittisena ja oikeudellisena auktoriteettina viiden vuoden ajan.
Kaiken tämän lisäksi kansainvälinen paine on kova.
Trumpin suunnitelman todellinen toimivuus tulee kuitenkin riippumaan siitä, miten Hamas siihen vastaa. Toistaiseksi Hamas on vielä sanonut, että se ei ole sitoutunut Trumpin suunnitelmaan.
Trumpin ja Netanjahun on määrä tavata Suomen aikaa iltapäivällä. On todennäköistä, että jonkinlainen kompromissi neuvotteluissa saadaan aikaiseksi – ja tuo kompromissi voi hyvinkin määrittää ratkaisun suuntaviivat.