Donald Trump koetteli Naton ex-pääsihteeri Jens Stoltenbergin hermoja, tämä kertoo kirjassaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Stoltenberg joutui käymään kovan keskustelun presidentti Zelenskyin kanssa.
Naton ex-pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo uudessa kirjassaan Vahtivuoroni (Otava) oudosta suhteestaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin.
Stoltenberg ei odottanut Trumpin vaalivoittoa vuonna 2016. Hän toteaa, että ei tilastotieteen opinnoistaan huolimatta ymmärtänyt todennäköisyyksiä.
– Olin aliarvioinut Trumpin voiton mahdollisuudet, enkä ollut kyennyt tekemään kylmää numeroanalyysia.
Trumpin vaalikampanjassaan esittämä Nato-kritiikki huoletti. Voiton jälkeen häntä ei aluksi saanut edes langan päähän.
– Olen Naton big, big, big fan! (olen Naton iso, iso, iso fani), Trump kuitenkin ilmoitti Stoltenbergille, kun puhelinyhteys järjestyi.
Trumpin huolenaihe oli alusta asti, että Yhdysvaltain liittolaiset käyttävät liian vähän rahaa puolustukseensa eli ”maksavat liian vähän”. Tässä Stoltenberg myötäilikin Trumpia, minkä vuoksi miesten suhteesta tuli hyvä.
Ensitapaaminen kasvokkain järjestyi huhtikuussa 2017. Stoltenberg jännitti kädenpuristusta, sillä tuolloin oli paljon otsikoita siitä kuinka Trump tykkäsi ”musertaa” valtiomiesten käsiä tervehtiessään. Stoltenberg vähän pettyi, kun Trumpin puristus ei ollut sen paremmin kova kuin löysäkään.
Nato-asioista keskusteltiin pitkään. Kun päästiin Venäjään, Stoltenberg sanoi, että norjalaiset kyllä tulivat toimeen venäläisten kanssa.
– Oletteko norjalainen? Trump kysyi uteliaana.
Stoltenberg on Norjan entinen pääministeri.
Myöhemmin Stoltenberg sai kuulla, että Trumpilla oli välit kunnossa vain kahteen ulkomaiseen johtajaan: Stoltenbergiin ja Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun.
”Tällaisina hetkinä voisi alkaa ihmetellä, mitä minun elämälleni on oikein tapahtunut”, hän kirjoittaa.
Trumpille oli pakko olla mieliksi, muuten koko sotilasliiton kohtalo oli vaarassa.
Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana Naton paineet kasvoivat, koska Yhdysvaltain presidentti piti fanaattisesti kiinni vaatimuksestaan, että muiden Nato-maiden pitäisi nostaa puolustusbudjettejaan.
Trump tulkitsi, että muut maat olivat vuonna 2018 Naton huippukokouksessa sitoutuneet nostamaan puolustusbudjettinsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan. Kun näin ei tapahtunut, Trump suuttui.
Naton päämaja sai Valkoisesta talosta tiedon, että vuoden 2019 jokavuotista kansakunnan tila puhetta varten oli laadittu kaksi versiota. Toisen mukaan Yhdysvallat jättäisi sotilasliiton. Toisen mukaan se suojelisi vain niitä maita, jotka käyttäisivät vaaditun kaksi prosenttia.
Stoltenberg matkusti Washingtoniin ja tapasi silmäätekeviä. Hän suostui myös Trumpin suosiman Fox-TV:n haastatteluun. Haastattelussa Stoltenberg vakuutti, että seuraavan vuoden loppuun mennessä eurooppalaiset olisivat käyttäneet puolustukseen sata miljardia dollaria (85 miljardia euroa).
Kyseessä tosin oli rahamäärä, jotka Eurooppa ja Kanada olivat käyttäneet puolustukseensa Trumpin aloitettua presidenttinä.
”Nyt yritin huolellisesti myydä lukua amerikkalaisille, jotta Trump voisi käyttää tietoa Kansakunnan tila puheessaan ja muissa puheissa”, Stoltenberg kirjoittaa.
Hetken kuluttua Trump twiittasi:
”Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti juuri, että minun ansiostani Nato on pystynyt kokoamaan jäsenvaltioiltaan enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin vuosien rappion jälkeen.”
Kun Trump piti puheensa hän ei sanonut mitään, mikä uhkaisi Natoa.
Presidentti Barack Obama ”valitsi” Stoltenbergin Naton pääsihteeriksi Tukholmassa. Kuva: REUTERS/Vincent Alban
Saksan liittokansleri Angela Merkel oli toinen Stoltenbergin pääsihteeriyden läpiajajista. Merkel kuitenkin pettyi välillä siihen, ettei Stoltenberg pannut tarpeeksi vastaan yhdysvaltalaisten toiveille. Kuva: Kay Nietfeld/REUTERS
Stoltenbergista tuli Naton pääsihteeri vuonna 2014. Häntä ajoivat paikalle Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Stoltenbergin mukaan ”työhaastattelu” tapahtui syyskuussa 2013 Tukholmassa. Obama illasti silloin siellä Pohjoismaiden pääministerien ja presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukot olivat juuri surmanneet satoja ihmisiä kemiallisilla aseilla. Obama oli aiemmin ilmoittanut, että tämä oli ”punainen viiva”, raja jota ei saanut ylittää. Nyt hän oli iskun kannalla, mutta epäröi ja kysyi muiden mielipiteitä.
Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt kannatti Syyrian pommittamista. Ruotsin Fredrik Reinfeldt ja Norjan Stoltenberg vastustivat. Stoltenberg ei kerro, sanoiko Suomen Niinistö mitään asiasta.
Lopulta Obama ei antanut pommituskäskyä. Stoltenbergin tapa esittää asiansa oli ilmeisesti tehnyt vaikutuksen.
”En ymmärtänyt yhtään, että puheeni syyskuisena iltana Tukholmassa oli samalla työhakemus Naton pääsihteeriksi”, Stoltenberg kirjoittaa.
Hän ei mainitse, että Obaman päätös olla rankaisematta al-Assadia on tämän presidenttikausien kiistellyimpiä. Julma diktatuuri sai jatkua Syyriassa vielä vuosikymmenen.
Stoltenberg joutui välittämään synkän viestin Volodymyr Zelenskyille. Naton ilmavoimat eivät tulisi Ukrainan avuksi Venäjää vastaan. Kuva: REUTERS/Kylie Cooper
Nato-kautensa suurena pettymyksenä Stoltenberg pitää kaoottista vetäytymistä Afganistanista. Hän tapasi Afganistanissa toiveikkaita nuoria, joiden unelmat länsi petti.
Vielä enemmän maailmaa ravisteli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sen alkupäivinä Stoltenberg kävi piinallisen puhelinkeskustelun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Zelenskyi kertoi ilmahyökkäyksistä.
– Valko-Venäjän puolella on ohjuspattereita, ja meitä vastaan hyökätään sieltä. Ukrainan ilmatila tulee saada suljettua, Zelenskyi sanoi.
Stoltenberg ylisti ukrainalaisten urheutta ja lupasi tukea. Hän sanoi kuitenkin tiukasti, että ”Nato-maat eivät voi ryhtyä tämän konfliktin osapuoliksi”. Ne eivät siis lähettäisi koneitaan Ukrainaa puolustamaan.
– Ymmärrän, mutta meitä pommitetaan. Siviilejä kuolee, pelkästään eilen surmattiin kuusitoista lasta, Zelenskyi sanoi.
Ukrainan presidentti halusi tietää, oliko asiassa joku ”juridinen este”.
– Liittolaiset ovat selkeästi sitä mieltä, että ne eivät halua olla osapuolina konfliktissa, eivät lähettämällä sotilaita rintamalle tai hävittäjälentäjiä koneineen, Stoltenberg joutui vastaamaan.
– Älä epäröi ottaa minuun uudelleen yhteyttä, pääsihteeri sanoi puhelun lopuksi.
Stoltenberg kertoo keskustelleensa viime vuosina Zelenskyin kanssa Suomen sodista. Suomi luopui alueistaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
”Tämä oli valinta, jonka suomalaiset joutuivat tekemään, ja samalla tavalla vain ukrainalaiset itse voivat päättää, minkä hinnan ovat valmiita maksamaan”, Stoltenberg kirjoittaa.
Stoltenbergin aika Natossa päättyi lokakuussa 2024. Hän palasi saman tien Norjan politiikkaan. Stoltenbergin henkilökohtaisen suosion arvioitiin ratkaisseen sen, että työväenpuolueen johtama hallitus pysyi vaaleissa vallassa. Stoltenberg toimii nyt Norjan valtiovarainministerinä.
Stoltenbergin kirjan julkaisupäivä piti olla tiistai. Norjalaismediat ovat kuitenkin uutisoineet siitä jo maanantaina, sillä kirja on tullut myyntiin joihinkin kirjakauppoihin.