Budjetointi|Asuntorakentamisen tyssääminen, työttömyyden kasvu ja verotulojen alakulo kurittavat Vantaan taloutta. Ensi vuoden säästötavoite on 17,5 miljoonaa euroa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen vertaa kaupungin taloustilannetta seisovassa vedessä möllöttävään ruutanaan.
Asuntorakentamisen pysähtyminen, työttömyyden kasvu ja verotulojen lasku kurittavat Vantaan taloutta.
Kaupunki aloittaa kolmivuotisen säästöohjelman ja varautuu käyttämään 80 miljoonaa euroa työttömyyden hoitoon ensi vuonna.
Vantaan lainakanta kasvaa mittavien rakennushankkeiden kuten ratikkaprojektin vuoksi.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei lupaa yhdeksää hyvää eikä kymmentä kaunista ensi vuoden budjettiehdotuksessaan.
Kaupungin vaakunassa on kuvattuna lohenpyrstö, mutta Timonen vertaa taloustilannetta seisovassa vedessä möllöttävään ruutanaan. Karppien heimoon kuuluva ruutana selviää jopa vähähappisissa lammissa, jotka talvella jäätyvät pohjaan asti.
Sen sijaan arvokala lohi tarvitsee vedenliikettä, jotta se menestyisi. Vantaakin tarvitsee ympärilleen taloudellista toimeliaisuutta.
”Vantaa ei ole ruutana”, Timonen viestittää johtamansa kaupungin luonteesta budjetti-infossa maanantaina.
Vantaa on kaupunkeja, joita Suomen taloudellinen alakulo on kurittanut monin tavoin. Kaupungin asukkaista moni työskentelee rakennusalalla, joka on ollut jäätyneessä tilassa. Kun ei ole töitä, ei makseta verojakaan.
Vantaan verotulot ovat laskeneet kaksi peräkkäistä vuotta. Tänä vuonna kuntaveron ja yhteisöveron tuotto jäänee 46 miljoonaa euroa alle ennakoidun. Ensi vuonna verotulojen ennakoidaan putoavan 36 miljoonalla aiempaan ennusteeseen verrattuna.
Koronanepidemian ja Venäjän hyökkäyssodan jäljiltä Vantaan taloudellisen aktiivisuuden sydän eli lentoasema ja Aviapolis eivät ole sykkineet entiseen malliin.
Työttömyys on pääkaupunkiseudulla noussut lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Sekä Vantaan että Helsingin työttömyysprosentti oli elokuussa 13,6 prosenttia.
Vantaa varautuu kuluttamaan pelkästään työttömyyden hoitoon ensi vuonna 80 miljoonaa euroa.
Jos Suomen talous nousisi syväjäädytyksestä, Vantaalla ei olisi Timosen mukaan ongelmia kattaa tuloillaan menonsa.
Koska ennusteet parhaimmassakin tapauksessa lupaavat hidasta toipumista, Vantaan kaupunki on aloittanut kolmivuotisen säästöohjelman, jossa päivittäisiä menoja karsitaan yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden säästötavoite on 17,5 miljoonaa euroa.
Karsintojen lisäksi menojen kasvua hillitään yhteensä 30 miljoonalla eurolla, joka käytännössä tarkoittaa todella tarkkaa syyniä eläkkeelle siirtyneiden tai kaupungin palveluksesta lähteneiden työpaikkojen täytössä.
Veroprosentteihin Timonen ei tässä talousahdingossa esitä muutoksia eli kuntavero säilyy 6,4 prosentissa. Sen sijaan kaupungin lainakanta kasvaa.
Erityisen vinhaa vauhtia lainat paisuvat kaupungin rakennushankkeiden vuoksi. Niistä mittavin on Vantaan ratikka, jolle on budjetoitu ensi vuonna 150 miljoonaa euroa. Ratikkareitin maanmyyntitulot ja kaavoitussopimusten tuotot tulevat kassaan viiveellä.
Ensi vuoden loppuun mennessä Vantaa lainakanta nousee 1,3 miljardiin euroon. Vuosikymmenen lopulla lainakanta noussee liki kahteen miljardiin.