Armeijan käynti saattoi ennen vanhaan vaikuttaa työnantajan palkkauspäätöksiin, mutta nykyään sen merkitys on vähentynyt. Sotilasarvoa ei saa kysyä työhaastattelussa.
Avaa kuvien katselu
Siviilipalvelukseen hakeutuneista jopa puolet vapautetaan terveydellisin perustein. Kuva: Yle/ Fredrik Palmén
Juttu tiivistettynä
- Yhä useampi ase- ja siviilipalvelusvelvollinen saa C-luokan paperit, mikä herättää huolta nuorten identiteetistä ja ammatinvalinnasta.
- Noin 8 000 nuorta vuodessa vapautuu asepalveluksesta.
- Asiantuntija arvioi asepalveluksen merkityksen vähentyneen entisestään työelämässä.
- Puolustusvoimat kertoo, että C-paperit eivät ole lopullisia. Palveluskelpoisuuden voi tarkistaa terveydentilan muuttuessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Yhä useampi ase- ja siviilipalvelusvelvollinen saa C:n paperit, mikä on herättänyt joissain huolta päätöksen vaikutuksista nuorten identiteettiin, ammatinvalintaan ja sijoittumiseen työelämässä.
Yle uutisoi maanantaina, että noin 32 000 henkilön kutsuntaikäluokasta joka vuosi yhteensä noin 8 000 ase- ja siviilipalvelusvelvollista määrätään C- tai E-luokkaan. C-luokka tarkoittaa vapautusta rauhan ajan palveluksesta ja E-luokka määräaikaista vapautusta palveluksesta.
Asiantuntijan mukaan armeijan luokan merkitys työelämässä on kuitenkin laskenut.
– Työelämässä keskitytään nykyisin ydinosaamiseen, eikä esimerkiksi asepalveluksen suorittamisella tai suorittamatta jättämisellä ole niin suurta merkitystä kuin vuosikymmeniä sitten, arvioi johtamisen professori Pia Heilmann Itä-Suomen yliopistosta.
Heilmannin mukaan yritysmaailman normaalissa rekrytointitilanteessa katsotaan substanssiosaamista.
Sotilasarvoa ei saa kysyä työhaastattelussa, jos se ei liity oleellisesti haettuun työtehtävään.
Esimerkiksi ammattiliitto Pro ohjeistaa verkkosivuillaan, ettei työhaastattelussa saa kysyä, joko asevelvollisuus on suoritettu, onko käynyt armeijan vai siviilipalveluksen tai minkä sotilasarvon on saanut. Ainoa poikkeus tähän on sellaiset puolustusvoimien työtehtävät, joiden vaatimuksena on tietty sotilasarvo.
– Hakija voi myös itse päättää, haluaako laittaa tiedon omaan CV:hensä, Heilmann sanoo.
Tilanne muuttunut vuosikymmenien aikana
Yli vuosikymmen sitten armeijan käynti oli harvoin virallinen vaatimus työn saamiseksi, mutta työnantajan palkkauspäätöksissä sillä saattoi olla merkitystä. Jo tuolloin varusmiespalveluksen suorittamisen tärkeys työn haussa oli kuitenkin vähenemässä, sillä sukupolvet olivat vaihtuneet ja organisaatioissa rekrytoivat ihmisetkin nuorentuneet.
Sen sijaan armeijan käymättä jättäminen saattoi edelleen herättää kysymyksiä työpaikkahaastattelussa.
Tuolloin Heimann totesi, jos armeija oli Suomessa käymättä, niin saattoi nousta vaikutelmia, onko hakija jotenkin tiukka mielipiteissään tai jotenkin kulmikas. Saatettiin myös epäillä, sopeutuuko hakija organisaatioon.
– Nykyisin sotilasarvolla ei ole merkitystä haettaessa esimerkiksi kontrolleria, Hr tehtäviin tai kaupan kassaa, Heilmann toteaa.
Turvallisuusalalla esimerkiksi Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella voi olla erilainen käytäntö.
Puolustusvoimat: C-paperit eivät ole aina lopulliset
Puolustusvoimien mukaan C:n paperit eivät ole lopulliset. Jos henkilön terveydentilassa tapahtuu muutos, hän voi hakeutua lääkäriin ja pyytää palveluskelpoisuusluokkansa tarkastusta.
Lääkärin tarkastuksen jälkeen henkilö itse toimittaa lääkärintodistuksen kotipaikkakuntansa mukaan määräytyvään valvovaan aluetoimistoon, joka kutsuu henkilön aluetoimiston järjestämään tarkastukseen (AJT).
Jos palveluskelpoisuusluokka muuttuu aluetoimiston tarkastuksessa, mahdollinen varusmiespalvelus pitää aloittaa lain mukaan viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta.