Lauri Nurmi
Suomessa on työttömänä lähes 300 000 ihmistä. Moderni orjuus syö aitoja työllistymismahdollisuuksia ja vie markkinat rehellisiltä yrittäjiltä. Seuraavan hallituksen on tehtävä siitä loppu, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.
Eilen klo 20:55
Työntekijöiden oikeuksia on poljettu muun muassa siivousalalla. Kuvituskuva, ei liity pääkirjoitukseen. SAMPO KORHONEN
Antiikin sivistysihanteet ovat Suomessa arvossaan, mutta niin on moderni orjuuskin. Työmarkkinoiden mätäpaiseesta kertoo tietokirjailija ja toimittaja Paavo Teittinen teoksessaan Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus).
Nykyajan orjuus on sitä, että yritykset teettävät töitä ihmisillä – suurelta osin maahanmuuttajilla – joille maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksien minimien. Työpäivät venyvät 10–12-tuntisiksi, eikä edes viikonloppuna ole lepopäiviä. Oikeudesta ylityökorvauksiin ei työntekijöille kerrota, kun ei heillä oikein muitakaan oikeuksia ole.
Työperäisen maahanmuuttajan oleskeluoikeus perustuu työpaikkaan.
– Modernin orjuuden keskeisin koukku on maasta poistamisen uhka. Ja toisaalta lupaus, että jos tottelet ja alistut työehtoihin, saat pysyä maassa, Teittinen arvioi Iltalehdelle.
Kylpylähotelli Järvisydämen esimerkki on valaiseva. Ukrainalaiset naiset siivosivat hotellia ja paiskivat kunnossapitohommia lomakylässä. Kirjassa kerrotaan, että eräs heistä teki kahdessa kuukaudessa kirjanpitonsa mukaan töitä 367 tuntia. Tuntipalkka jäi neljään euroon.
Omistajaperhe työllisti ukrainalaiset alihankkijan kautta. Teittinen pitää aineistonsa perusteella selvänä, että omistajaperheessä on tiedetty väärinkäytöksistä. Lomakylä Järvisydän Oy teki vuonna 2024 lähes yhdeksän miljoonaa euroa voittoa.
Kun alihankkijalta saadaan työ satumaisen halvalla, ummistetaan silmät todellisuuden rumuudelta.
Paavo Teittinen on kirjoittanut kirjan modernista orjuudesta. Teoksen perusteella se on Suomessa hyvin yleistä. Pete Anikari
Viime vuosikymmenen lopulla Lapin selkosilla kerrottiin tarinaa Polaricasta. Marja-alan tulokas turvasi suomalaisille niin hillot, mehut kuin pakasteet. Ja huokeasti.
– Rehellisyyden nimissä me missattiin historiallinen hillasato. Thaimaalaisten poimimana hillaa olisi tullut aivan valtavasti, toimitusjohtaja Jukka Kristo harmitteli Ylelle koronakesänä 2020.
Kristo kirjautti vuodesta toiseen satojentuhansien eurojen tulot. Ne revittiin thaipoimijoiden selkänahasta. Poliisin esitutkintakuvien perusteella kielitaidottomat poimijat sullottiin ahtaisiin ja likaisiin parakkeihin.
Kristoa ja hänen thaimaalaista liikekumppaniaan syytetään Lapin käräjäoikeudessa 78 törkeästä ihmiskaupasta. Käräjäoikeus on jo tuominnut marjayhtiö Kiantaman toimitusjohtajan Vernu Vasunnan 62 törkeästä ihmiskaupasta vankeuteen kolmeksi ja puoleksi vuodeksi. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Menneenä viikonloppuna STT paljasti, että Turun telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työehtoja on poljettu muun muassa teettämällä ylipitkiä työpäiviä ja jättämällä lisiä maksamatta.
Tapauksia riittää.
Petkuttajien narauttaminen ja saaminen pois markkinoilta on palvelus rehellisille yrittäjille ja heidän työntekijöilleen.
Iijokiseutu kertoo, että puolukan ostohinta on Pudasjärvellä ennätyksellisen korkealla. Samanlaisia uutisia kiirii eri puolilta Suomea. Ne kertovat marjabisneksen tervehtymisestä. Kovasta poimintatyöstä on mahdollista saada säädyllinen korvaus, kun rikolliset eivät vääristä kilpailua.
Alipalkkauksen ja ihmiskaupan vastaista taistelua on lisättävä niin rakentamisessa, ravintoloissa, siivoamisessa, maataloudessa, hoivapalveluissa, liikenteessä kuin monella muullakin alalla.
Teittinen luettelee listan mahdollisia toimia. Poliisien määrässä Suomi on hänen mukaansa edelleen ”Pohjoismaiden ja Euroopan lilliputteja”. Sekä rikostorjunta että esitutkinnat vaatisivat kymmeniä uusia käsipareja.
Työsuojelun toimivaltuudet kaipaavat parantamista. Jos tarkastaja narauttaa yrityksen työehtosopimuksen (tes) tai lain vastaisesta palkkauksesta, viranomainen voi ainoastaan vaatia, että tessin mukaista tai lain turvaamaa kohtuullista palkkaa maksetaan siitä edespäin.
Ihmiskaupan torjunnassa keskeisten järjestöjen, kuten Rikosuhripäivystyksen, rahoitus pitää turvata.
Tilaajavastuulaki on sekin torso. Pääurakoitsija voi liian helposti pestä kätensä siitä, mitä aliurakoitsijaketjun eri tasoilla tapahtuu.
Suomessa on työttömänä lähes 300 000 ihmistä. Moderni orjuus syö aitoja työllistymismahdollisuuksia.
Seuraavan hallituksen on kirjattava ohjelmaansa jämäkät toimenpiteet, joilla siitä tehdään loppu.