Suomalaisilla on nyt tileillään enemmän rahaa kuin koskaan.
29.9. 17:45
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen oli ennen iso mörkö, mutta näinä aikoina ekonomistit, elinkeinoelämä ja poliitikot pääministeriä myöten tuskailevat suomalaisten säästövimman kanssa.
Suomessa työttömyys on ylittänyt kymmenen prosenttia. Suomalaiset pitäisi saada kuluttamaan, jotta talouden pyörät lähtisivät pyörimään. Yli puolet bruttokansantuotteesta syntyy kotimaisesta kysynnästä.
Suomalaisilla on nyt tileillään enemmän rahaa kuin koskaan, ja se on ongelma koko kansantalouden kannalta, vaikka iloinen asia ehkä kansalaiselle.
– Jos kotimainen kysyntä ei lähde liikkeelle, se näkyy suoraan kasvussa ja työllisyydessä. Sillä saataisiin ihmisille töitä. En sano, että siksi pitää lähteä kuluttamaan, mutta ne ovat täysin yhteydessä toisiinsa, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Viikolla myös valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajien varovaisuus jarruttaa Suomen talouskasvua.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Suomen Pankin talletustilasto osoittaa, että elokuun lopussa koko talletuskanta oli paisunut jo 119,5 miljardiin euroon. Vuosi takaperin se oli 114,7 miljardia.
Koko Suomen väestölle jaettuna summa tarkoittaisi 21 167 euroa erilaisin talletuksina ja sijoituksina vauvasta vaariin. Viisi vuotta sitten summa oli 18 724 euroa.
Erityisesti määräaikaistalletukset ovat kasvaneet koko 2020-luvun. Elokuun lopussa määräaikaistalletuksia oli 16,3 miljardia, elokuun lopussa 2020 niitä oli 4,4 miljardia euroa. Myös sijoitustalletusten kanta oli noussut 29,7 miljardiin viiden vuoden takaisesta 8,5 miljardista eurosta.
Isoin talletuserä, 73,5 miljardia, ovat yön yli -talletukset, joissa huippu oli vuoden 2022 tienoilla. Yön yli -tilit tarkoittavat perinteisiä käyttelytilejä.
Lisäksi suomalaisten tulotaso on kasvanut. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo on nyt 52 265 miljoonaa euroa nettona, kun se viisi vuotta aiemmin oli 42 815 miljoonaa euroa.
Tilastoluvut kuvastavat aina heikosti erilaisten väestöryhmien ja yksilöiden tilannetta. Vauraimman väen miljoonasäästöt nostavat säästöjen keskiarvoa.
Esimerkiksi joka neljännellä suomalaisella ei ole lainkaan säästöjä, kävi ilmi Danske Bankin Lasikatto lompakossa -kyselyssä, joka tehtiin tammikuussa.
Yhtä kaikki, kaikenlainen kulutus on supistunut. Ravintoloissa syömisestä nipistetään, asuntoja ei osteta, vaikka asuntojen markkinahintojen ja alentuneen korkotason ansiosta aika olisi otollinen.
– Kuluttajaluottamusluvuissa näkyy ainakin yksi hämmentävä seikka. Kuluttajat kokevat, että inflaatio on edelleen tosi korkealla tasolla, sanoo Suomen ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Kuluttajien näkemykset Suomen talouskehityksestä heikkenivät elokuussa. Aikaa pidetään huonona kestotavaroiden hankinnalle. Suunnitelmat ostaa asunto jatkuivat vähäisinä, mutta lainanottoaikeet lisääntyivät. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Ensin totuttiin matalan inflaation ja tiettyyn hintatasoon, sitten tuli inflaatiopiikki, joka on tullut alas. Vaikka hinnat eivät enää nouse, ne eivät ole tulleet alas.
– Kuluttajat ovat ehkä edelleen jonkinlaisessa shokkitilassa, kun ostovoimaa vietiin aiemmin niin paljon pois.
Lue lisää: Kuluttajien luottamus kyntää yhä syvällä
Myös pelko työttömyydestä ja tilastot työttömyyden hurjasta tasosta tuottavat ihmisille huolia ja turvattomuutta ja tarpeen varautumisesta.
Erämaja, kuten monet muut talousasiantuntijat, epäilee myös, että osansa varovaisuuteen tuo Venäjän uhka ja epävakaa geopoliittinen ilmasto.
Pitkään jatkunut säästövimma tarkoittaa toisaalta sitä, että talouden käänne voi tulla rytinällä, kun raha lähtee kiertämään.
– Tästähän kaikki ekonomistit puhuvat, että kohta kasvu alkaa. Kun kuluttajat lähtevät sitä rahaa käyttämään, positiivinen shokki voi olla ennustettua huomattavampikin.
Jos lisäksi rakentamisessa uudistuotanto palautuisi sille keskiarvotasolle, millä se on ollut 2000-luvulla, rakentamisen määrä kasvaisi 50 prosenttia, ja tämän vaikutus bruttokansantuotteeseen olisi yli prosenttiyksikön.
– Jos nämä (kuluttaminen ja uudisrakentaminen) tapahtuisivat vielä samaan aikaan ketsuppipullomaisesti, talouskasvu voi ainakin hetkellisesti nousta kovallekin tasolle. Siihenkin on syytä varautua.
Jokainen kuluttaja saa tehdä, miten parhaimmaksi kokee, Erämaja huomauttaa.
– Jos ne eurot saataisiin kiertoon, kaikki hyötyisivät. Syyllistää ei ihmisiä kuitenkaan pidä.
Kaikki kuluttaminen ei ylipäätään ole edes fiksua kuluttajan, Suomen talouden tai ympäristön kannalta. Ulkomaanmatkailu tai shoppailu kiinalaisissa verkkokaupoissa ei tuo euroja Suomeen.