Kansanedustaja ja kenraali evp. Jarmo Lindberg (kok) arvioi, että ilmatilaloukkauksia ei voi kohdella yksittäistapauksina.
Virolaiset sanoivat, että ilmatilaloukkaukset tuntuivat pelottavilta.Video: Johannes Hurmas / IS
29.9. 20:00
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kansanedustaja ja entinen Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg arvioi ilmatilaloukkausten horjuttavan kansalaisten turvallisuudentunnetta.
Lindbergin mukaan loukkaukset ovat osa laajempaa hybridisodankäynnin operaatiota, eikä niitä voi pitää yksittäistapauksina.
Viron ilmatilassa lentäneet aseistetut hävittäjät lähellä Tallinnaa ovat Lindbergin mielestä erittäin vakava tapaus.
Lindberg korostaa, että ilmatilaloukkauksia ei ole koskaan kuitattu olankohautuksella, ja niihin reagoidaan aina valtiojohdossa.
Kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok) arvioi, että ilmatilaloukkaukset ja droonihäirintä ovat onnistuneet horjuttamaan kansalaisten turvallisuudentunnetta. Hänen mukaansa kyse on hybridisodankäynnin keskeisestä tavoitteesta.
– No onko tässä nyt onnistuttu, oli näiden tapausten takana kuka tahansa? Eikö vaikuta siltä, että on onnistuttu? Lindberg pohtii.
Lindberg on entinen Puolustusvoimain komentaja, joka on palvellut pitkän uran Ilmavoimissa. Hän liittää ilmatilaloukkaukset laajempaan kehityskulkuun Euroopassa ja Itämerellä. Hänen mukaansa ei voida puhua yksittäistapauksista.
Jarmo Lindberg (kok) liittää ilmatilaloukkaukset tapahtumiin Itämerellä. Kuva: Rio Gandara / HS
– Jos ei työnnettäisi väkeä rajan yli, ei olisi satelliittinavigoinnin häiriöitä, ei raahattaisi ankkureita merenpohjassa ja katkottaisi kaapeleita, niin sitten näitä voitaisiin kohdella yksittäistapauksina. Tällä hetkellä enemmän ajatellaan, että ovatko nämä osa jotain laajempaa operaatiota.
Venäjä loukkasi toistuvasti Suomen ilmatilaa 2010-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Esimerkiksi vuonna 2014 ilmatilaloukkauksia oli viikon sisään kolme.
Koko toimintaympäristö on Lindbergin mukaan muuttunut Ukrainan sodan ja Itämeren tapahtumien seurauksena. Tänä vuonna ilmatilaa on loukattu kolmesti.
– Ilmatilaloukkaukset tulevat ikään kuin lisänä siihen.
Lindbergin mukaan poikkeuksellisia Viron ilmatilaloukkauksista tekee se, että hävittäjät olivat aseistettuja. Lisäksi koneet lensivät hyvin läheltä Viron pääkaupunkia Tallinnaa.
Kolme hävittäjää lensi 12 minuuttia Viron ilmatilassa.
Lindberg muistuttaa, että hävittäjien normaali nopeus on noin 900 kilometriä tunnissa. Se tarkoittaa, että Suomenlahden yli Helsingistä Tallinnaan lentäisi neljässä minuutissa.
– Se tarkoittaa sitä, että heidän olisi tarvinnut kaartaa kuin hieman etelään, niin he olisivat olleet minuutissa Tallinnan yläpuolella. Se on tietysti erittäin vakavaa.
Kööpenhaminan lentokenttä suljettiin droonihavaintojen takia viime viikon maanantaina. Kuva: Steven Knap / Lehtikuva
Viro aktivoi Naton neljännen artiklan ilmatilaloukkausten takia. Naton neuvosto ja YK:n turvallisuusneuvosto keskustelivat ilmatilaloukkauksista viime viikolla. Puolan ilmatilassa nähdyt lennokit ja Tanskan lentokenttien häirintä ovat Lindbergin mielestä osa samaa kokonaisuutta.
Venäjä on kiistänyt osallisuutensa. Lindberg muistuttaa, että myös Viron koneista on tarkat kuvat ja lentoreitit ovat tiedossa. Puolassa ja Tanskassa osa lennokeista ja drooneista oli järeää kalustoa, mikä Lindbergin mukaan viittaa valtiolliseen toimijaan.
– Voi ajatella, että ehkä eivät olleet ihan teinipojat kiusaa tekemässä.
Lindberg toteaa, että nyt drooneihin suhtaudutaan myös aiempaa valppaammin. Hän viittaa Tanskan päätökseen kieltää lennokkien lennättäminen siviileiltä viideksi päiväksi. Lindberg pitää vakavaa vastausta hyvänä asiana.
– Syyllinen on tässä yhteydessä helppo mieltää, että ketä epäillään.
Toisaalta ei ole varmaa tietoa siitä, kuka Tanskan häiriöiden takana on. Lindbergin mukaan on todella ongelmallista, ettei tekijää voida nimetä.
Lindberg toteaa, että kukaan ei enää vähättele droonien merkitystä, vaan niiden vaarallisuus tiedostetaan. Ukrainan sodassa droonit ovat osoittautuneet vaarallisiksi aseiksi.
Lindbergin mukaan Viron tapaus toisaalta osoitti, että Naton ja Suomen järjestelmät toimivat.
– Lohdullista kyllä, vaikka hävittäjät olivat pitkän ajan Viron ilmatilassa, Naton koneet koko ajan seurasivat niitä.
Kolme venäläistä MiG-31-hävittäjää loukkasi Venäjän ilmatilaa aiemmin syyskuussa. Kuva: Forsvarsmakten / AFP / Lehtikuva
Lindberg toteaa, että ilmatilaloukkauksia ei koskaan ole kuitattu olankohautuksella, vaikka Euroopan turvallisuustilanne tekee viimeaikaisista loukkauksista aiempaa vakavampia.
Hänen mukaansa Krimin valtauksen jälkeiset ilmatilaloukkaukset eivät jääneet noteeraamatta.
Vuonna 2005 silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vei terveiset Moskovaan, että ilmatilaloukkausten täytyy loppua. Sen jälkeen kaikki ilmatilaloukkaukset on Suomessa ja Virossa tuotu julkisuuteen.
– Sitä kautta ne ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota.
Lindberg muistuttaa, että jokaiseen ilmatilaloukkaukseen reagoidaan valtiojohdossa tapauskohtaisesti. Tänä vuonna Suomessa on epäilty kolmea ilmatilaloukkausta.
Kesäkuussa venäläinen diplomaatti kutsuttiin loukkausten takia puhutteluun.
Lindberg ei arvioi, mitä seuraavaksi on luvassa. Hänen mukaansa on tärkeää varautua moniin eri uhkiin. Hän painottaa, että eri uhkaskenaarioita täytyy myös harjoitella.
– Tässä on halki vuosien aprikoitu, onko ilmatilaloukkaukset joku määrännyt, ovatko ne ohjaajan huolimattomuutta vai kumpaakin.
Lindbergin mukaan lännessä ei voida estää kokonaan ilmatilaloukkauksia, jos Venäjä ei halua antaa toiminnastaan mitään lisätietoa.
– Ei ole edellytyksiä käydä keskustelua ja arviointia, jos Venäjä ei anna mitään tietoa ja kiistää kaiken. Eihän tässä päästä puusta pitkälle.