Hallitus aikoo velvoittaa työttömiä laatimaan työnhakuprofiilin. Lisäksi työttömän velvoitteisiin liittyvää karenssia on tarkoitus tiukentaa.
Työ- ja elinkeinomisteriö on valmistellut esityksessä, joka koskee työnhakijan palveluprosessia, työnhakuprofiilien laatimista ja työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää koskevia muutoksia.
Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman tavoitetta keventää työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia, jotta rajallisia resursseja voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Lisäksi toteutettaisiin kirjauksia siitä, että virkailijalle annetaan enemmän harkintavaltaa ja velvoitetaan yksilölliseen työllistymisen edistämiseen.
Työttömän tilanteen alkukartoitukseen ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostetaan. Tavoitteena on myös lisätä hallitusohjelman mukaisesti yksityisten työnvälitysyritysten mahdollisuutta saada tietoja työttömistä työnhakijoista.
Työvoimaviranomainen osoittaa työnhakijan haettavaksi työpaikkoja. Näiden velvoittavuutta lisättäisiin.
Lisäksi työnhakijat velvoitettaisiin laatimaan ja julkaisemaan työnhakuprofiili. Mikäli työnhakija ei julkaisisi työnhakuprofiilia määräajassa, tämä olisi työvoimaviranomaisen tehtävä. Tahoja, jotka voisivat tarkastella työnhakuprofiileja laajennettaisiin.
Esityksessä aiotaan tehdä tiukennuksia myös niin sanottuun työttömyysturvan karenssiin.
Karenssi työttömyysturvassa tarkoittaa työvoimaviranomaisen määräämää korvauksetonta määräaikaa, jonka aikana työttömyysetuutta ei makseta. Karenssi määrätään esimerkiksi, jos työnhakija kieltäytyy tarjotusta työstä, irtisanoutuu ilman pätevää syytä tai laiminlyö muita työnhakijan velvollisuuksia. Karenssin pituus vaihtelee, yleisimmin 7–45 kalenteripäivän välillä, riippuen syystä ja tilanteesta. Karenssiaikana ei siis ole oikeutta ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön esityksessä työnhakuun, työnhakijan palveluprosessiin sekä työnhakua ja työllistymistä tukeviin palveluihin liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia muutettaisiin.
Ensimmäisestä laiminlyönnistä asetettaisiin seitsemän kalenteripäivää kestävä karenssi eli korvaukseton aika. Laiminlyöntien toistuessa työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen toistaiseksi.
Ensimmäisestä laiminlyönnistä työllisyyspalvelut asettaa työttömälle seitsemän päivän karenssin. Sen ajalta työtön ei saisi työttömyystukea.
Toisesta laiminlyönnistä työllisyyspalvelut asettaa kuuden viikon työssäolovelvoitteen. Työtön saa työttömyystukea vasta, kun hän on täyttänyt työssäolovelvoitteen olemalla töissä tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun vähintään kuuden viikon ajan.
Työllisyyspalvelut ei jatkossakaan asettaisi karenssia tai työssäolovelvoitetta, jos työttömällä on pätevä syy siihen, että ettei hän hae töitä tai tee työllisyyspalvelujen edellyttämiä asioita. Pätevä syy voi olla esimerkiksi sairaus tai tapaturma.
Etuusoikeuden piiriin olisi kuitenkin nykyistä helpompi päästä takaisin.
Työttömyysturvalakiin tehtäisiin lisäksi muutoksia muun muassa koulutusta vailla olevien nuorten velvollisuuteen hakea opiskelupaikkoja työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin ensi vuoden alusta. Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain palvelualustaan ja työnhakuprofiileihin liittyvät säännökset on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan syyskuun alusta 2026.