Vanha pöytälaatikkoyhtiö, velkasaneeraus, maksamattomia laskuja alihankkijoille. Potkut julkisten hankintojen ”luottolistalta”.
Markkinaoikeus on puinut keväästä asti liki satavuotiaan kalusteyhtiö Iskun ja Turun kaupungin poikkeuksellista hankintariitaa.
Ylen tietojen mukaan markkinaoikeus ratkaisi maanantaina riidan Iskun eduksi. Päätöstä ei ole vielä julkaistu, eikä se ole lainvoimainen.
Riidan tausta on mutkikas.
Velkasaneeraukseen hakeutunut julkiskalusteyhtiö Isku Interior suljettiin viime joulukuussa pois valtiolle huonekaluja toimittavien ”luottoyritysten” eli valtion yhteishankintayhtiö Hanselin listalta.
Syynä oli se, että Iskun luottoluokitus oli C eli ”heikko”. Sillä oli vuoden 2024 lopussa noin 25 miljoonan euron velat.
Yle on nähnyt velkalistan.
Joukossa oli alihankkijoita mutta myös valtionyhtiöitä tai julkisia velkojia, kuten Posti, Työllisyysrahasto, Verohallinto – ja Hansel itse.
Huomiota herättää se, että kuukautta ennen velkasaneerausta, marraskuussa 2024, yhtiön pöytälaatikosta kaivettiin esiin uusi yhtiö, Isku Spaces.
Toisin kuin emoyhtiön, sen luottoluokitus oli A+ eli tyydyttävä. Näin Isku Spaces saattoi heti jatkaa emoyhtiön valmistamien julkikalusteiden myymistä kunnille ja valtiolle.
Aiemmin muun muassa nimiä Kaapinpaikka, Mifo ja Isku Oppi kantanut yhtiö on perustettu vuonna 1990, mutta liikevaihtoa sillä ei ollut vuosiin.
Yle haastatteli yhteensä pariakymmentä velkojaa, kilpailijaa ja alan toimijaa.
He syyttävät Iskua kikkailusta ja kuvailevat sen toimia värikkäin sanankääntein: ”Hankintalain temppurata”, ”kommervenkki”, ”venkulointi”.
Kalusteala on pieni ja symbioottinen. Yksikään Ylen haastattelemista alaa läheltä tuntevista henkilöistä ei halua omaa tai edustamansa tahon nimeä julkisuuteen, koska yhtiöt ovat toisistaan – ja etenkin Iskusta – riippuvaisia.
Kovia väitteitä
Kilpailijat syyttävät ostajia sekä Hanselia siitä, että nämä hyväksyvät menettelyn. Maanantaina hyväksyvään tulkintaan yhtyi markkinaoikeus.
Hansel arvioi palveluiden ja tavaroiden toimittajien soveltuvuutta koko julkishallinnolle.
Asiakkaita ovat koko julkishallinto Puolustusvoimista kouluihin, hyvinvointialueisiin sekä ortodoksiseen ja evankelisluterilaiseen kirkkokuntaan.
Jos yritys on Hanselin listoilla, ostajan pitää voida luottaa, ettei yrityksen talous ole rempallaan ja eettiset kriteerit täyttyvät.
Uudelta Isku Spacesilta hankintoja ovat Hanselin kautta tehneet jo esimerkiksi Rikosseuraamuslaitos, VTT ja Åbo Akademi.
– Kaikki hankintayksiköt ovat syystä tai toisesta nielleet tämän ”uuden yhtiöittämisen”, eräs Ylen haastattelema yrittäjä ihmettelee Isku Spacesin tuomista mukaan kilpailuun.
Hanselin lakiasiainjohtajan mukaan Isku Spacesin osallistumisessa ei ole mitään ”nieltävää”, sillä se on hankintalain mukainen ja soveltuvuusvaatimukset täyttyvät.
– Tämä on mennyt täysin hankintalainsäädännön mukaisesti, lakiasiainjohtaja Eija Kontuniemi toteaa.
Yleisellä tasolla: yritys voi esimerkiksi hyödyntää toista yhtiötä, kuten emoyhtiötä voimavarayksikkönä. Tämä tarkoittaa, että yhdestä yhtiöstä huomioidaan esimerkiksi liikevaihto, toisesta luottoluokitus.

Avaa kuvien katselu
Siinä missä perheeseen hankitaan uusi naulakko tai sohva ehkä kerran kymmenessä vuodessa, julkikalusteita ostetaan vuosittain yhteensä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kuva: Kristiina Lehto / YleKonkari väittää: Luottotietojen puhdistus
Alalla vuosia ollut toimija pitää ilmiselvänä, miksi Isku toimii näin.
– Tämä on tapa, jolla yrityksen luottotiedot on puhdistettu julkisia hankintoja varten, hän tylyttää.
Iskun lakiasiainjohtaja Roope Vikström kummeksuu väitteitä yrityskikkailusta.
– Vihjataan, että yhtiöittäminen olisi tehty jotenkin julkisia hankintoja ajatellen, mutta se ei pidä paikkaansa.
Hän kertoo, että kotimaan myynti siirrettiin Isku Spacesiin, koska konsernirakennetta ja raportointia haluttiin virtaviivaistaa. Päätös tehtiin kesällä 2024.
Isku Interiorilla on myyntiyhtiöitä muun muassa Baltiassa ja Puolassa.
– Isku Spacesin perustamisella eriytettiin kotimaan myynti vastaavaksi myyntiyhtiöksi kuin muissakin maissa.
Turku haastoi, kilpailijat hehkuttivat
Yksi hankintayksikkö on uskaltanut kyseenalaistaa Iskun yhtiöjärjestelyn: Turun kaupunki.
Turku ja kourallinen muita seudun kuntia tarvitsivat tammikuussa kalusteita muun muassa päiväkoteihin ja ammattikorkeakouluun.
Isku Spaces osallistui yhteensä 2,6 miljoonan euron kisaan seitsemän muun, esimerkiksi tunnetun Vepsäläisen kanssa.
Hankintoihin valittiin ruotsalainen Input, ruotsalais-suomalainen Lekolar-Printel ja tappiollinen pörssiyhtiö Martela.
Muutamaa kuukautta aikaisemmin aloittanut Isku Spaces putosi kisasta soveltuvuusvaatimusten takia heti.
– Isku Spaces suljetaan tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se ei ole täyttänyt tarjoajalle tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, totesi hankintajohtaja Susanna Sarvanto-Hohtari hankintapäätöksessä helmikuussa.
Turku siis katsoi, että pöytälaatikosta nostettu Isku Spaces ei ole aidosti uusi yritys, eikä sillä ollut riittävää liikevaihtoa kalusteiden toimitusvarmuuden takaamiseksi.
Kilpailijat riemastuivat.
– Nähdäkseni tämä on ollut ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa case, jossa hankintayksikkö toimii lain hengen mukaisesti ja suoraselkäisesti, pitkään alalla ollut yrittäjä hehkuttaa.
KKV: Pienempi kunta voisi jänistää
Avaa kuvien katselu
Hankintalaki sitoo koko julkishallintoa ja myös julkisen palvelun Yleisradiota. Kuvassa Ylen entinen pääkonttori Iso Paja, jossa toimii nyt muun muassa VR Group. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusohjaaja Jan Jääskeläinen pitää Turun päätöstä poikkeuksellisena. Hän arvioi, että pienempi kunta ei ehkä olisi uskaltanut lähteä oikeustaisteluun.
– Ennakkotapaus varmasti toimisi eräänlaisena esteenä, jos Markkinaoikeus päätyy tukemaan Turun kantaa. Tärkeää olisi selvittää, miten hankintayksikkö voi tarvittaessa rajata kikkailevat yritykset pois, arvioi KKV:n Jääskeläinen.
Markkinaoikeuden julkisista asiakirjoista näkee, että Isku piti valituksessaan Turun tulkintaa räikeästi hankintalain 3§:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisena.
– Turku tätä nyt yrittää. Voi hyvin olla, että pienempi kunta olisi antanut asian olla, Jääskeläinen sanoi.
Jääskeläinen arvioi tilannetta Ylelle viime viikolla ennen tietoa markkinaoikeuden ratkaisusta.
Markkinaoikeudesta löytyy myös Lekolar-Printelin toimitusjohtajan lausunto.
Isku Spaces haluaisi täyttää soveltuvuusvaatimuksen valitsemalla rusinat pullasta niin, että riskiluokituksen toteutumisessa käytettäisiin ainoastaan Isku Spaces Oy:n tietoja ja liikevaihdon osalta Isku Interiorin liikevaihtotietoja.
Ehtona kolmen koulun kalustaminen
Käytännössä Isku Spaces on valittu hankintoihin esimerkiksi näin: Tampereen seudulla tarvittiin viime syksynä kalusteita kouluihin: luokkiin, kirjastoihin ja ruoka- ja juhlasaleihin.
Ehtona oli, että yrityksillä pitää olla kokemusta vähintään kolmen koulun kalustamisesta.
Hankintayhtiö Tuomi Logistiikka valitsi kahdeksan miljoonan euron puitesopimukseen 4. marraskuuta kuusi yritystä.
Yksi niistä oli kolmea päivää aikaisemmin eli 1. marraskuuta aloittanut Isku Spaces, vaikka tarjouksen oli lokakuussa tehnyt sen emoyhtiö, Isku Interior.
Kolmessa päivässä on vaikea hankkia kokemusta kolmen koulun kalustamisesta, ihmettelee kilpailija.
– Mielestämme tässä on kikkailtu konsernin sisäisillä järjestelyillä, jotta tarjouspyynnön ehdot saadaan täyttymään, hän väittää.
Iskun Vikströmin mukaan asiassa ei ole mitään ihmeteltävää, sillä yhtiöön siirtyneillä työntekijöillä kokemusta on.
– Kun liiketoiminta siirretään, se siirretään toiseen yhtiöön sellaisenaan. Kun ihmiset siirtyvät toiseen yhtiöön, heillähän on sama kokemus kuin aikaisemminkin, Vikström sanoo.
Päätöksen tehneen Tuomi Oy:n toimitusjohtajan Vesa Haapamäen mukaan Spacesin soveltuvuusehdot tarkistettiin erityisen huolellisesti, koska taustalla oli yrityssiirto.
– Päätös on lainvoimainen, eikä siitä ei tullut määräaikaan mennessä yhtään valitusta.

Avaa kuvien katselu
Kalustealalla toisten tekemisiä syynätään tarkasti. Iskun lakiasianjohtaja Roope Vikström sanoo, ettei yhtiö halua lähteä mukaan syyttelyyn, hän sanoo Ylelle. Kuva: Hanspeter Dhuy / YleIsku: ”Too big to fail”?
Kalustealalla on talousvaikeuksia, ja Iskun tilanne on heijastunut myös muihin yrityksiin.
Kymmenien miljoonien eurojen vuotuiset julkiset huonekaluhankinnat ovat yrityksille elintärkeitä, ja hankintapäätöksistä sataa valituksia.
Rumaa peliä pelaavat alalla ”kaikki”, Ylelle väitetään. Esimerkiksi Vaasan yliopiston sohvia on epäilty plagiaateiksi, ja Iskun ex-toimitusjohtaja kutsui dynaamista hankintajärjestelmää villiksi länneksi jo 2020.
– Olemme tietoisia alan kähinästä, mutta emme halua lähteä mukaan syyttelyyn. Pyrimme vakuuttamaan asiakkaat omalla toiminnallamme, Iskun Roope Vikström sanoo.
Hankintalain ”temppuradalla” ovat myös ostajat. Osaamaton ostaja on tarjousten armoilla, taitava voi yrittää muotoilla pyynnön niin, että mieluisin firma tulee valituksi.
Osa pelkää pitkää valitusrumbaa.
Varsinkaan pienet kunnat eivät halua joutua kalliisiin riitoihin isojen yhtiöiden juristien kanssa. Koulun, hoivakodin tai ict-järjestelmän käyttöönotto ajoissa on tärkeämpää.
– Isku on ”too big to fail”, liian iso kaatumaan, kuuluu kilpailijan analyysi.
Hansel: Laki on liian mutkikas
Ylen tietojen mukaan Markkinaoikeus kumosi Turun päätöksen.
Jos Turku valittaa ja saa valitusluvan, kiista viimeistellään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuleeko mutkikkaasta riidasta ikiliikkuja?
Julkisia hankintoja kilpailuttava Hansel ei kommentoi riitaa, mutta katsoo, että hankintalaki itsessään on ongelmallinen.
Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 47 miljardilla eurolla. Hankintalain tarkoituksena on käyttää veronmaksajien rahat parhaalla mahdollisella tavalla ja taata yrityksille tasapuolinen kohtelu.
Vuosien varrella lakiin on lisätty niin paljon kohtia, että se haittaa lain tehokasta käyttöä, Hanselin lakiasiainjohtaja Eija Kontuniemi lataa.
Tälläkin hetkellä hankintalakiin sorvataan uusia pykäliä.
– Olen sitä mieltä, että hankintalain mutkikkuudesta voi muodostua este hyvien hankintojen tekemiselle, Kontuniemi sanoo.