Kotihoidon työntekijät ovat yhä useammin yhteydessä vanhuksiin esimerkiksi videoyhteyksin.
Avaa kuvien katselu
Vanhukset halutaan pitää yhä pidempään kotona, mutta kotihoitoa saa yhä harvempi. Kuvituskuva. Kuva: Timo Hytönen / Yle
Julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa.
Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tuoreesta tilastoraportista, jossa tarkasteltiin kotihoidon tilannetta vuonna 2024. Kotihoitoa saavien määrä kääntyi laskuun vuonna 2022, ja sama suuntaus jatkui myös vuonna 2023.
Viime vuonna kotihoidossa oli kaikkiaan 161 000 asiakasta, joista säännöllisiä kotihoidon asiakkaita oli 107 000. Asiakkaiden määrä on laskenut molemmissa ryhmissä. Kaikkien kotihoidon asiakkaiden määrä väheni 11 000:lla ja säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä yli 2 000:lla vuoteen 2023 verrattuna.
THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa pitää suuntaa huolestuttavana. Kun vanhus ei saa kotihoitoa, hän joutuu pärjäämään omillaan tai omaistensa tuella.
– Nyt on viimeinen hetki ryhtyä lisäämään tuotetun kotihoidon määrää. Jos kotihoidon palveluista säästetään, raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttö lisääntyy, kun kotona sattuu ikäviä vahinkoja, kuten kaatumisia. Ne saattavat johtaa pitkiinkin sairaalajaksoihin.
Kehusmaan mukaan on havaittavissa, että hyvinvointialueet haluavat sysätä vastuuta iäkkäiden hoidosta yhä enemmän omaisten harteille. Kehusmaa toivoo, että asiasta käytäisiin Suomessa laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
– Suomalaiset avustavat iäkkäitä omaisiaan jo nyt paljon kansainvälisestikin vertaillen. Raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Erityisen huolissani olen iäkkäistä puolisoaan hoitavista ihmisistä.
Yhä useampi kotihoidon käynti toteutetaan etänä
THL:n raportista selviää, että kotihoidossa tehtiin viime vuonna 40,6 miljoonaa käyntiä, joista 40,3 miljoonaa säännöllisen kotihoidon asiakkaille.
Kaikkien asiakkaiden käyntimäärä nousi 0,6 miljoonalla ja säännöllisten asiakkaiden käyntien määrä 0,7 miljoonalla edellisvuodesta.
THL:n mukaan käynnit eivät kuitenkaan ole todellisuudessa lisääntyneet, vaan tilastoissa on tänä vuonna mukana ostopalvelukäyntejä, joiden tietoja ei aiempina vuosina ollut toimitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yhtä kattavasti.
Hyvinvointialueet käyttävät etähoivaa yhä enemmän: etäkontaktien määrä kasvoi vuonna 2024 noin viidenneksen edellisvuodesta.
Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaaseen ollaan oltu yhteydessä esimerkiksi videoyhteydellä tai puhelimitse.
– Osalle kotihoidon asiakkaista etäpalvelu sopii, mutta etäkotihoito ei ole sopiva ratkaisu asiakkaille, joiden muistisairaus on edennyt, THL:n Sari Kehusmaa huomauttaa.
Yle uutisoi tämän vuoden alussa, että miljoonasäästöjä hakevat hyvinvointialueet ovat lisäämässä etähoivaa kaikkialla maassa.
Iäkkäät eriarvoisessa asemassa
Kotihoidon tarjonnassa on selviä eroja hyvinvointialueiden välillä.
THL:n mukaan esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kotihoitoa tarjotaan laajalle joukolle, eli kotihoidon asiakkaaksi pääseminen on pienemmän kynnyksen takana. Kyseiset henkilöt saavat kuitenkin selkeästi vähemmän varsinaisia kotihoidon käyntejä kuin muualla maassa.
Keski-Uudellamaalla puolestaan kynnys päästä kotihoidon asiakkaaksi on paljon korkeampi, mutta asiakkaille tarjotaan muuhun maahan verrattuna paljon käyntejä.
– Alueilla olisi hyvä miettiä, mistä nämä erot ovat syntyneet, ja tarvittaisiinko kotihoitoon lisää resursseja, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo.
Kehusmaa huomauttaa, että jos riittävää kotihoitoa ei ole tarjolla, vanhuksille tulisi tarjota rinnalle muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi erilaista ryhmä- tai päiväkeskustoimintaa.
Tällaisia palveluita on kuitenkin hänen mukaansa tarjolla liian vähän.
Ylen MOT:n ohjelmassa Nyt olen ihan yksin perehdyttiin vanhustenhoidon nykytilaan ja omaisille jäävään vastuuseen.