Työnhaku|Haastattelukutsuja alkoi tulla, kun Sanni Heikkilä oivalsi viisi asiaa. Hän esimerkiksi muutti työhakemustensa rakenteen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Espoolainen Sanni Heikkilä haki sataa työpaikkaa ja kävi 35 haastattelussa ennen kuin sai HR-koordinaattorin paikan.
Heikkilä muutti hakemuksiaan persoonallisemmiksi ja lisäsi konkretiaa, minkä jälkeen haastattelukutsuja alkoi tulla enemmän.
Hän korosti hakemuksissa osaamistaan ja persoonaansa sekä valmistautui haastatteluihin huolellisesti.
Työnhaku on raskasta ja turhauttavaa. Vaikka kävisi kymmenissä haastatteluissa ja tekisi kaikkensa, satojen hakijoiden joukosta joku kiilaa silti edelle.
Espoolainen Sanni Heikkilä haki niin paljon töitä, että jo itse hakeminen kerrytti eräänlaisen työkokemuksen ja näkemyksen siitä, mitä kannattaa tehdä paremmin.
Heikkilä jäi viime syksynä työttömäksi HR-konsultin tehtävistään muutosneuvotteluiden seurauksena. Hän oli seitsemän kuukautta työttömänä, kunnes toukokuun lopussa sai HR-koordinaattorin paikan energia-alan yrityksestä.
Seitsemän kuukauden aikana Heikkilä ehti hakea lähes 100:aa avointa HR-alan työpaikkaa. Usein hakijoita yhteen pestiin oli 100–250. Heikkilä pääsi 25 haussa eteenpäin, ja kun osa niistä oli monivaiheisia, haastatteluita kertyi 35.
Jos ne jaettaisiin tasaisesti seitsemälle kuukaudelle, haastatteluita olisi vähintään kerran viikossa.
Hakemusrumban aikana Heikkilä sai monia oivalluksia.
1. Konkreettiset esimerkit
Ensin haastattelukutsuja ei juuri kuulunut. Heikkilä on aiemmassa työssään rekrytoinut itse, joten kun kutsuja ei tullut, hän ajatteli, että on erottauduttava paremmin ja lisättävä hakemukseen enemmän konkretiaa.
Kirjoissakin ensimmäiset lauseet joko nappaavat mukaansa tai tylsistyttävät niin, ettei jaksa lukea pidemmälle. Heikkilä teki hakemuksiinsa rakenteen, joissa on ytimekäs aloitus, sitten tiukkaa tietoa osaamisesta ja lopuksi hieman huumoria.
Aloituslauseessa hän kertoi olevansa ammattitaitoinen HR-asiantuntija, jolla on hymy herkässä ja pieni liru kylmää kahvia aina kupin pohjalla.
Toisin kuin työnhakuoppaissa ehkä neuvotaan, Heikkilä ei koskaan yksilöinyt hakemuskirjettä juuri tiettyyn paikkaan. Hän halusi välttää erityisesti lauseita ”haen teille, koska…” tai ”hain tähän tehtävään, koska…”, sillä tiesi kaikkien kirjoittavan niin.
Sen sijaan hän kertoi, miksi on alun alkaen halunnut HR-tehtäviin. Hän haluaa olla työntekijöiden tukena vaikeissa tilanteissa ja tietää, kuinka asiat pitää työehtosopimuksen ja työaikalain puitteissa tehdä.
2. Ripaus huumoria
Loppuun Heikkilä kirjoitti olevansa oman elämänsä Remontti-Reiska, barista ja koiratrimmaaja. Hän myös mainitsi olevansa syksyihminen, joka inhoaa hellettä ja korianteria.
”Moni haastattelija sitten sanoikin, että minäkään en kyllä yhtään tykkää korianterista. Siitä huomasi, että he olivat todella lukeneet hakemuksen.”
Heikkilä viihtyy sadan hakemuksen jälkeen saamassaan työpaikassa erittäin hyvin. Kuva: Kimmo Räisänen
3. Anna persoonan näkyä
Työhaastattelut jännittivät Heikkilää aluksi vietävästi. Jo edeltävänä päivänä alkoi tunne, että olisipa se jo ohi.
Kun haastatteluja tuli haastattelun perään, jännitys katosi.
”Jotenkin vain totuin tilanteeseen, jossa minua syynätään.”
Aluksi Heikkilä yritti esittää virallista ja hillittyä ihmistä. Sitten hän alkoi ajatella, että on parempi olla oma nauravainen itsensä.
4. Valmistaudu haastatteluun
Ennen haastatteluja Heikkilä luki työtehtävän kuvauksen huolellisesti, tutustui yritykseen ja sen arvoihin ja kirjasi ajatuksiaan paperille. Hän myös mietti mahdollisia kysymyksiä ja vastauksia ystäviensä kanssa.
Ainakin puolessa haastatteluista kysyttiin vahvuuksien jälkeen klassikkokysymys: missä et ole hyvä?
Siihen Heikkilä vastasi, että on huono delegoimaan, koska yrittää aina selviytyä itsekseen. Vastauksen on hänen mielestään hyvä olla rehellinen, mutta kuitenkin sellainen, ettei se saa itseä täysin huonoon valoon.
”Se on mielestäni ikävin kysymys. Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä siihen sanoo. Ei valehdella, mutta ei kuitenkaan välttämättä kertoa sitä, missä on oikeasti todella huono.”
Vaikka hakemukseen Heikkilä ei kirjoittanut, miksi hakee kyseistä työpaikkaa, haastatteluun hän mietti sen valmiiksi, sillä sitä kysyttiin käytännössä joka kerta. Haastatteluissa myös kysyttiin usein esimerkkejä onnistumisista ja kokemuksesta. Niitäkin kannattaa miettiä Heikkilän mukaan valmiiksi.
5. Päivitä osaamistasi
Heikkilä kävi työttömyysaikanaan palkanlaskentaan liittyvän kurssin. Sen lisääminen ansioluetteloon tuntui lisäävään haastattelukutsujen määrää. Erilaiset kurssit ja lisäkoulutukset osoittavat hänen mielestään myös motivaatiota.
”Ei tietenkään kannata käydä mitä tahansa, että saisi ansioluetteloon vain jotakin. Kannattaa miettiä, millaisiin työtehtäviin haluaa ja onko siihen jotakin lisäkoulutusmahdollisuuksia.”
Koulutukset ovat usein maksullisia. Heikkilän taloudellinen tilanne säilyi työttömyysajankin hyvänä, koska hän sai ansiosidonnaista ja hänellä oli säästöjä. Se auttoi jaksamaan hakemusrumbaa.
Heikkilä sai myös paljon henkistä tukea perheeltään ja ystäviltään, jotka myös vinkkailivat avoimia työpaikkoja.
Hän ajattelee työpaikan saamisen olevan myös sattumasta kiinni.
”Itselläkin oli huonoa tuuria monessa prosessissa. Esimerkiksi yhdessä yritys myytiin juuri ennen palkkauspäätöstä ja kaikki rekryt kiellettiin.”
Heikkilä kuvattiin työpaikallaan Nevelin konttorilla Triplassa. Kuva: Kimmo Räisänen