Sofia Stasevskan isosisko on kapellimestari Dalia Stasevska. Ukrainassa asuvat isoveljet Justas ja Lukas tunnetaan muusikoina, mutta myös toimittajana ja dokumentaristina. Sofia itse on vasta 23-vuotias, mutta ehtinyt elämässään moneen suuntaan.
Vaikka onkin vasta 23-vuotias, Sofia Stasevska ajattelee ehtineensä elää jo monta elämää. Hän on pianisti, malli ja oikeustieteen opiskelija, joka nähtiin vastikään myös Miss Suomi -kilpailun finaalissa.
Kaiken tämän ohella Sofia kuuluu sisarusparveen, jossa kaikki muutkin ovat olleet uransa vuoksi julkisuudessa. Sofian isosisko Dalia Stasevska tunnetaan Sinfonia Lahden ylikapellimestarina. Isoveli Justas Stasevskij on paitsi muusikko, myös Ylen kirjeenvaihtaja Ukrainassa. Toinen isoveli Lukas soittaa selloa ja tekee dokumentteja, samoin Ukrainassa. Aivan hiljattain Eurooppalainen Suomi ry valitsi kolme vanhinta sisarusta vuoden eurooppalaisiksi vaikuttajiksi.
Mutta myös pikkusisko on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä vaikka mitä.
”Minulla on ollut hyvin tapahtumarikas polku”, hän sanoo.
Jotain tapahtui käsille, kun Sofia opiskeli Tukholmassa
Sofiasta piti tulla isojen sisarustensa tavoin ammattimuusikko. Hän kuunteli isoveli Justaksen soittoa ja kiipesi tämän perässä pianotuolille jo taaperona. Seitsemänvuotiaana alkoivat piano-opinnot Tampereen konservatoriolla.
”Koska kaikki vanhemmat sisarukseni ovat ammattimuusikoita, haaveilin muusikon urasta itsekin. Tuntui, että se oli ainoa mahdollinen polku.”
Sofiaa ei tarvinnut koskaan komentaa harjoittelemaan, hän teki niin ihan vapaaehtoisesti.
Koulun jälkeen hän aloitti opinnot musiikkiyliopistossa Tukholmassa, mutta kun opintoja oli takana vuosi, hänen piti yllättäen lopettaa. Syynä oli luultavasti rasituksesta syntynyt käsivamma.
”En pystynyt harjoittelemaan kovin pitkään, ennen kuin käteni alkoivat kramppaamaan. Jälkeen päin ajatellen harjoittelin ja kilpailin liikaa, vaikka juuri tuolloin olisi pitänyt rauhoittua. Pahensin tilannetta itse.”
Kädet leikattiin, mutta ura pianistina oli ohi. Sofia pystyy kyllä soittamaan ja konsertoimaankin, mutta ei harjoittelemaan ammattiuran vaatimaa kuutta tuntia päivässä. Piti keksiä muuta tekemistä.
”Se oli kyllä iso identiteettikriisi. Kun olin koko elämäni miettinyt, että teen vain yhtä asiaa, yhtäkkiä piti ajatella itsensä jossain muussa roolissa.”
Sofia opetteli kieltä kirjoittamalla fraaseja pienille muistilapuille
Ensin Sofia yritti etsiä töitä soitonopettajana, mutta kun sopivaa pestiä ei löytänyt, hän pakkasi laukkunsa ja lähti Pariisiin.
”Ajattelin, että katson siellä, mikä minun juttuni voisi olla. Etsin mitä tahansa työtä.”
Omatoiminen tyttö päätyi tarjoilijaksi, vaikka ei osannut sanaakaan ranskaa.
”Aloitin pienessä ravintolassa. Kirjoitin kaikenlaisia tärkeitä fraaseja pienille lapuille”, Sofia kuvailee.
Kun ranska alkoi sujua, hän haki töitä mallitoimistosta. Se vaati sitkeyttä ja monta yritystä.
”Pariisi on kaikkein vaikein paikka aloittaa mallina, koska se on muodin keskus ja halukkaita on aivan valtavasti”, Sofia tietää.
Muutama viikko sitten Sofia uusi sopimuksensa mallitoimiston kanssa, jolla on toimipaikka sekä Suomessa että Ranskassa.
Mallin töiden ohella ahkera nuori nainen opiskelee oikeustiedettä lontoolaisessa yliopistossa. Lontoo valikoitui opiskelupaikaksi siksi, että siellä opinnot voi suorittaa etänä.
”Se on nyt isoin urasuunnitelmani. Minua kiinnostaa kansainvälinen laki, ja aion tulevaisuudessa tehdä töitä sen parissa.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Pietarissa kasvanut tv-toimittaja Maxim Fedorov oppi suomen kielen kääntämällä Pikku G:n kappaleita – nyt hän raportoi suomalaisille Ukrainan sodasta.
Ukraina tuli isän puolelta, ruotsi äidin suvusta
Tekee Sofia sitten mitä tahansa työtä, uralla auttaa varmasti eteenpäin se, että hän puhuu sujuvasti viittä kieltä: ranskaa, englantia ja ruotsia, suomea ja ukrainaa. Ruotsi tarttui matkaan ruotsinkielisestä koulusta. Ukraina on tullut kotoa, ukrainalaiselta isältä.
”Meillä kaikilla on ollut hyvin monikulttuurinen lapsuus. Isälle oli tosi tärkeää, että me lapset puhumme keskenämme ja hänen kanssaan ukrainaa. Äidin kanssa puhuin suomea ja kävin ruotsinkielisen koulun, koska äidillä oli suomenruotsalaisia juuria.”
Mutta mitä ihmettä Sofian kaltainen moniosaaja teki missikisoissa? Siihen hän saa aika ajoin vastata.
”Kyllä sitä välillä ihmetellään. Joudun aina kertomaan itsestäni tosi pitkän tarinan.”
Sofia tietää, että missikisoihin liitetään monenlaisia ajatuksia, että missejä ei ehkä pidetä ihmisinä, joilla on takanaan muusikon ura.
”Itse katson misseyttä kuitenkin sillä tavalla, että se on alusta, jolla voi tehdä, mitä parhaaksi näkee. Kaikki riippuu missistä itsestään. Ääntään ja näkyvyyttään voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.”
Sofia kertoo katselleensa missikisoja pikkutyttönä yhdessä mummonsa kanssa.
Hän pitää sekä misseydessä että mallin työssä siitä, että siinä saa tyydyttää esiintymishaluaan ja taiteellista puoltaan.
”Missikilpailut oli tosi hieno kokemus. Harjoittelimme esimerkiksi puheenpitämistä ja markkinointia, jotka ovat todella hyödyllisiä taitoja työelämässä.”
Misseys yhdistetään myös hyväntekeväisyyteen. Sofia keskittyi tekemään projekteja, joissa pystyi auttamaan toista kotimaataan Ukrainaa. Hän järjesti kesällä esimerkiksi ukrainalaisille pakolaislapsille taidepäivän.
Koko Stasevskan perhe on ollut näkyvästi esillä Ukrainan tukemisessa. Sofia kertoo, että oma ukrainalainen identiteetti on muodostunut sodan aikana aiempaa selkeämmäksi.
”Sota on vaikuttanut tosi paljon meihin kaikkiin, koska meillä on Ukrainassa sukulaisia, tätejä ja setiä, ja vanhemmat veljeni ovat nyt siellä töissä.”
Sofia sanoo olevansa nyt tiiviisti tekemisissä Suomessa elävän ukrainalaisyhteisön kanssa ja aikoo olla sitä myös tulevaisuudessa.
Maailmankansalainen on kolmen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen palannut Suomeen ja iloitsee siitä, että ehtii olla tekemisissä myös isänsä puolison kautta elämään tulleiden kolmen pikkusisaruksensa kanssa.
Pianon soittaminen kulkee edelleen mukana.
”Se tulee olemaan osa elämääni aina”, Sofia sanoo.
Mutta onko lakia opiskelevalla, kuvankauniilla muusikolla ja kielitaiturilla elämässään mitään, mitä hän ei osaisi?
On! Paljonkin.
”Olen surkea suunnistamisessa. Ilman Google Mapsia olisin jatkuvasti hukassa”, Sofia sanoo.
Viherkasvitkaan eivät pysy hänen luonaan hengissä, ja vaikka Sofia vietti viisi vuotta kuorossa, hän ei omasta mielestään oppinut koskaan laulamaan kunnolla.
Sinua voi kiinnostaa myös:
