Sanni Grahn-Laasonen kommentoi sosiaalisessa mediassa, etteivät kasvot peittävät burkat ja niqabit sovi kouluun. Suomen Muslimifoorumin pääsihteeri pitää keskustelua liioiteltuna.
Avaa kuvien katselu
Niqabin ja burkan käyttö nousi keskustelunaiheeksi kouluvuoden alettua. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
- Elisa Kallunki,
- Mia Gertsch
13.8. 18:32•Päivitetty 13.8. 19:01
Juttu tiivistettynä
- Kouluvuoden alussa muslimioppilaiden kasvot kokonaan tai lähes kokonaan peittävät huivit ovat herättäneet poliittista keskustelua Suomessa.
- Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen katsoo, että burkat ja niqabit eivät sovi kouluun.
- Suomen Muslimifoorumin pääsihteeri Pia Jardi kritisoi keskustelua liioitelluksi. Hän myös korostaa uskonnonvapautta.
- Huivien käytön kieltäminen vaatisi Suomessa lainsäädäntömuutoksen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kouluvuoden alettua muslimioppilaiden huivit ovat nousseet poliittiseksi puheenaiheeksi.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti tiistaina viestipalvelu X:ssä kantaa kasvot peittävien islamilaisten vaatteiden käyttöön kouluissa. Grahn-Laasosen mukaan kasvot peittävät burkat ja niqabit eivät sovi kouluihin.
Suomen Muslimifoorumin pääsihteerin Pia Jardin mielestä koululaisten kasvot peittävien huivien nostaminen tikunnokkaan tuntuu Suomessa hölmöltä. Burkaa ei hänen mukaansa käytä Suomessa juuri kukaan, ja keskustelu niqabien käytöstä varsinkin ala- ja yläkouluissa tuntuu ylimitoitetulta.
– En ole lapsia nähnyt niqabissa Suomessa ikinä, Pia Jardi sanoo.
Pia Jardin mukaan kasvot kokonaan tai lähes kokonaan peittävien huivien nosto puheenaiheeksi voi olla tie siihen, että pikku hiljaa ajetaan laajempaa huivikieltoa.
– Että nyt puhutaan niqabeista ja burkista, ja seuraavaksi mennäänkin huiveihin vähän niin kuin Ranskassa on tapahtunut, Pia Jardi sanoo.
Ranskassa kouluissa ei saa käyttää näkyviä uskonnollisia symboleja.
Pia Jardin edustama Suomen Muslimifoorumi kuvailee itseään kattojärjestöksi, jonka tarkoitus on toimia muslimien yhteistyöverkostona ja keskustelufoorumina.
Suomen Muslimifoorumin pääsihteeri Pia Jardi kertoo videolla, mitä ajatuksia sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen kannanotto burkan ja niqabin käytöstä koulussa herättää.Muslimifoorumin pääsihteeri: ”Tuntuu todella pahalta”
Sanni Grahn-Laasonen perustelee kannanottoaan koululaisten kasvot peittävien huntujen käytöstä sillä, että lasten tulee saada olla lapsia ja elää vapaina suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyse on tasa-arvosta ja lasten oikeuksista, myös vuorovaikutuksesta ja turvallisuudesta, Grahn-Laasonen kirjoittaa X:ssä.
– Me olemme Suomen Muslimifoorumissa ihan samaa mieltä, että lasten pitää olla lapsia, mutta emme tietysti ole kieltämässä huiveja keneltäkään, Pia Jardi sanoo.
Pia Jardin mukaan huiviin pukeutuminen on osa uskonnonvapautta, ja Suomessa tulee siten olla oikeus pukeutua kuten haluaa.
– Ketään ei tietenkään saa pakottaa huivin käyttöön. Mutta se, että lähdetään rajoittamaan tällaista, tuntuu todella pahalta eikä ollenkaan yhdenvertaiselta Suomessa muihin nähden.
Kesän aikana myös muut ministerit ovat kommentoineet huivien käyttöä kouluissa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi X:ssä heinäkuussa, että burkat, niqabit ja pikkutyttöjen huivit pitäisi kieltää kokonaan, ja että ensimmäiseksi ne pitäisi kieltää kouluissa.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) puolestaan kommentoi heinäkuussa Helsingin Sanomille, että kasvot peittävistä huiveista kouluissa voidaan keskustella turvallisuuden ja tunnistamisen näkökulmasta, mutta hän ei kannata asiassa lainsäädännöllisiä toimia.
Huivikielto vaatisi lakimuutoksen
Myös opetusneuvos, juristi Laura Francke Opetushallituksesta sanoo, että kasvot kokonaan tai lähes kokonaan peittäviä huiveja käytetään Suomen peruskouluissa erityisen vähän.
Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka puuttuisi huivien käyttöön perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisen koulutuksen laissa.
– Jos haluttaisiin tällainen kielto, se vaatisi lainsäädäntömuutoksen, Laura Francke sanoo.
Opetushallituksen järjestyssääntöohjeen mukaan koulut voivat kuitenkin määrätä oppilaiden asianmukaisesta pukeutumisesta, kun syynä on turvallisuus tai hygienia.
– Jos vaikka käydään uimassa, uintivaatteen pitää olla sellainen, että se soveltuu uimiseen. Tai esimerkiksi teknisessä työssä vaatteen pitää olla turvallinen, ettei se jää esimerkiksi koneiden väleihin. Ainoastaan tällaiset rajoitukset ovat mahdollisia, Laura Francke sanoo.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi keskiviikkona Helsingin Sanomille, että huntukieltoa aletaan selvittää ministeriössä. Rantasen mukaan burkat ja niqabit eivät sovellu länsimaiseen tasa-arvoiseen maahan. Hän toivoo, että kieltoa edistettäisiin tällä hallituskaudella.
Muokattu 13.8. klo 18.53: Lisätty loppuun tieto Mari Rantasen kommenteista Helsingin Sanomille.