Juttu tiivistettynä
- Käräjäoikeus päätti vangita miehen, joka oli rikkonut lähestymiskieltoa entistä puolisoaan kohtaan viidesti kahdessa viikossa Helsingissä.
- Mies uhkasi viesteissä tappavansa naisen, jonka vuoksi poliisi otti miehen kiinni ja esitti häntä vangittavaksi.
- Lähestymiskielto on usein riittävä keino, mutta vakavissa tapauksissa poliisi voi vangita sen rikkojan uhrin suojelemiseksi.
- Tänä vuonna on kirjattu merkittävä määrä lähestymiskieltojen rikkomisia, mikä on nostanut myös kiinnottojen, pidätysten ja vangitsemisten määriä.
- Silti lähestymiskiellon rikkoja otetaan kiinni, pidätetään tai vangitaan vain harvoin. Keinoa on käytetty noin 15 prosentissa rikosepäilyistä 10 vuoden aikana.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Poliisi otti kovat keinot käyttöön pysäyttääkseen entistä puolisoaan toistuvasti väkivallalla uhkailleen miehen Helsingissä.
Mies oli rikkonut entistä puolisoaan kohtaan määrättyä lähestymiskieltoa viidesti alle kahdessa viikossa. Hän lähetteli naiselle viestejä, joissa hän uhkasi tappavansa tämän.
Poliisi otti miehen kiinni epäiltynä lähestymiskiellon rikkomisesta ja laittomasta uhkauksesta. Hänet vangittiin uhrin suojelemiseksi.
– Mies vangittiin, koska oli todennäköistä, että hän olisi jatkanut lähestymiskiellon rikkomista. Viestit olivat muuttuneet uhkaavammiksi, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lasse Manninen Helsingin poliisilaitokselta.
Mies on vangittuna jo neljättä viikkoa jatkamisvaaran takia.
Mannisen mukaan lähestymiskielto on useimmiten riittävä keino uhrin suojelemiseksi, mutta vakavissa tapauksissa joudutaan turvautumaan tiukempiin toimiin.
– Toisinaan uhka on niin akuutti, että pelkkä lähestymiskielto ei enää riitä. Silloin epäillyn vangitseminen voi olla viimeinen keino suojella uhria, Manninen sanoo.
Tapaus on esimerkki siitä, miten poliisi voi pysäyttää väkivallan kierteen ja estää jopa mahdollisen henkirikoksen. Silti tätä keinoa käytetään vähäisesti.
Kiinniottojen määrä kasvussa
Poliisihallituksen tilastojen mukaan sekä lähestymiskieltojen että niiden rikkomisten määrät ovat laskeneet kymmenen vuoden takaisista luvuista, mutta viime vuosina niissä on ollut taas nousua.
Tämän vuoden tammi-elokuussa lähestymiskiellon rikkomisia on ollut jo monen aiemman vuoden kokonaislukuja enemmän. Myös viime vuonna luvut olivat korkeat.
Grafiikassa tammi-elokuu 2024 ja 2025 on merkitty *.
Poliisi voi ottaa kiinni toistuvasti lähestymiskieltoa rikkoneen ihmisen. Hänet voidaan tarvittaessa pidättää tai esittää vangittavaksi lähestymiskiellon rikkomisesta epäiltynä.
Tänä vuonna tammi-elokuussa on kirjattu 116 tapausta, joissa lähestymiskiellon rikkomisesta epäilty on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu.
Määrä on jo nyt korkeampi kuin useiden edellisten vuosien vastaavat kokonaisluvut. Lukua selittää ainakin se, että lähestymiskieltojen ja samalla niiden rikkomisten määrä on kasvanut.
Lähestymiskiellon rikkomisesta epäilty otetaan kiinni vain harvoin suhteessa rikosepäilyjen määrään.
Kymmenen vuoden aikana noin 15 prosenttia lähestymiskiellon rikkomisesta epäillyistä on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu.
Yleensä etenkin vangitsemisen perusteena on riski rikoksen jatkamisesta.
– Lähtökohtaisesti pakkokeinoja käytetään vain, jos on akuutti tilanne ja riittävät edellytykset vangitsemiselle, sanoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
Lähestymiskiellon rikkomisen maksimirangaistus on vuosi vankeutta. Se on lievin taso, jolla henkilö voidaan pidättää tai vangita. Sen vuoksi lähestymiskiellon rikkomisesta epäillyn vangitseminen kestää harvoin pitkään.
– Vangitseminen voi tuoda uhrille tilapäisen suojan, mutta ei ole pysyvä ratkaisu, Saukoniemi muistuttaa.
Tilastoihin vaikuttaa se, että jos lähestymiskiellon rikkomisen yhteydessä tapahtuu vakavampi rikos, henkilöä voidaan vaatia vangittavaksi tähän rikokseen epäiltynä. Lähestymiskiellon rikkominen tutkitaan samassa yhteydessä, mutta se ei näy pääasiallisena rikosnimikkeenä tilastossa.
Avaa kuvien katselu
Poliisi voi esittää lähestymiskiellon rikkomisesta epäillylle myös teknistä valvontaa. Vangitsemisesta ja teknisesta valvonnasta päättää käräjäoikeus. Niin sanottua jalkapantavalvontaa käytetään vuosittain vain muutamia kertoja. Kuva: Piia Ketopaikka/ Yle
Asianajaja Minna Pilviön mielestä teknistä valvontaa pitäisi käyttää toistuvasti lähestymiskieltoa rikkoviin nykyistä enemmän. Kuuntele audiosta, miksi.
Asianajaja Minna Pilviöstä lähestymiskiellon teknistä valvontaa tulisi käyttää enemmän
Vaikeutena uhan tunnistaminen
Espoon Henttaalla elokuun lopussa tapahtunut perheenäidin epäilty murha on yksi esimerkki siitä, että viranomaiset eivät aina onnistu suojelemaan väkivallan uhreja.
Henttaan tapauksessa uhka oli poliisin tiedossa ja uhri oli hakenut lähestymiskieltoa entiselle miehelleen, mutta asiaa ei ollut ehditty käsitellä.
Nainen jäi yksin vainoava ex-puoliso kintereillään. Lopputuloksena mies ampui hänet naisen lasten edessä.
Avaa kuvien katselu
Poliisin epäilyn mukaan entinen aviomies ampui noin 30-vuotiaan naisen Espoon Henttaalla perjantaina 29. elokuuta kerrostalon rappukäytävässä. Nainen oli tehnyt miehestä useita rikosilmoituksia. Kuva: Jyrki Ojala
Tässä jutussa haastatellut poliisit eivät ota kantaa Henttaan tapaukseen.
Poliisin näkökulmasta yksi suurimmista vaikeuksista on tunnistaa ne tapaukset, joissa henkirikoksen riski on todellinen.
Varsinkin pitkään jatkuneissa, monimutkaisissa suhteissa tilanteen arviointi on vaikeaa.
– Ennustaminen on haastavaa. Viranomaisten on tehtävä päätökset käytettävissä olevien tietojen pohjalta, Saukoniemi sanoo.
Hän korostaa, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy vaatii laajaa yhteistyötä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
– Tavoite on, että mitään väkivallantekoja ei tapahtuisi, mutta viranomaiset eivät pysty estämään kaikkea.
Tukipalveluja väkivallan uhreille
- Jos koet olosi tällä hetkellä uhatuksi, soita hätänumeroon 112.
- Nollalinjan tukipuhelin p. 080 005 005, auki vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Naisten Linjan tukipuhelin p. 0800 02400, ma–pe klo 16–20.
- Raiskauskriisikeskus Tukinainen p. 0800 97899, ma–to klo 9–15.
- Rikosuhripäivystys p. 116 006, ma–to klo 9–18, perjantaina 9–16.
- Nettiturvakodin chat sekä tietoa lähisuhdeväkivallan uhreille järjestön verkkosivuilla.
- Tietoa Seri-tukikeskuksista seksuaaliväkivallan uhreille THL:n verkkosivuilla.
Näin lähestymiskieltojen teknistä valvontaa käsiteltiin Koko Suomen Radiossa.
