Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo, miten Suomi osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen vakavassa tilanteessa.
Suomi osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen droonien tunnistamiseen ja torjumiseen kykenevällä sotilasosastolla. Päätös on vastaus Tanskan pyyntöön turvata maan ilmatilaa kansainvälisten kokousten aikana.
IS kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok), mitä sotilasosaston lähettäminen Tanskaan käytännössä tarkoittaa.
– Se on tietenkin isäntämaan kysymys, mutta heillä on myös valmiudet torjuntaan.
Eli jos isäntämaa antaa käskyn, saako Suomen sotilasosasto ampua mahdolliset droonit alas?
– Toimimme isäntämaa Tanskan alaisuudessa ja tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli tilanne sitä vaatii, on oikeus myös voimankäyttöön.
Orpon mukaan Itämeren turvallisuus on yhteinen asia.
– Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä maiden välillä Itämeren alueella, mutta myös Natossa ja Euroopan unionissa. Kun Tanska pyysi apua tässä vaikeassa tilanteessa, missä näitä drooneja on ollut liikkeellä, niin olen iloinen siitä, että me pystymme vastaamaan ja suomalaiset ovat myös auttamassa Tanskaa, Orpo sanoo.
– Haluamme näyttää, että tässä asetetaan rajoja. Näytetään, että me toimimme liittokuntana. Me toimimme kumppaneiden kanssa yhdessä, torjumme yhteisiä uhkia, koska Itämeren turvallisuus on meidän yhteinen asia, Orpo sanoo. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Pääministeri sanoo, että kyse on uuden tyyppisestä uhasta.
– Ei nyt täysin yllätys, mutta uuden tyyppinen ja kuitenkin sen verran yllättävä tilanne, että on selvää, että ei Tanskallakaan varmasti ole kaikkea sitä resurssia, mitä tarvittaisiin, Orpo selventää.
Kööpenhaminassa järjestään keskiviikkona alkava EU-huippukokous, johon Orpo osallistuu. Hänen mukaansa tämä on yksi syistä, miksi asiassa oltiin ”kiireellä liikkeellä”.
Joukko-osasto on kooltaan noin 40 hengen kokoinen. Joukossa on Orpon mukaan henkilöitä, joilla on droonien torjuntaan ja havainnointiin liittyvää osaamista.
– Meillä on toistaiseksi aika vähän lisätietoa siitä, mitä tähän mennessä on ollut julkisuudessa. Eli näitä havaintoja on tehty, mutta ei ole pystytty osoittamaan sen tarkemmin, että kuka olisi tekijä. Tietenkin katseet kääntyvät johonkin suuntaan, mutta tätä työtä tässä nyt tehdään. Ja tutkinta on käynnissä hyvin laajasti siitä, että pystyttäisiin selvittämään ihan oikeasti, että kuka tämän takana on.
– Haluamme näyttää, että tässä asetetaan rajoja. Näytetään, että me toimimme liittokuntana. Me toimimme kumppaneiden kanssa yhdessä, torjumme yhteisiä uhkia, koska Itämeren turvallisuus on meidän yhteinen asia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi aiemmin, että Puolustusvoimat osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen tämän viikon kansainvälisten kokousten aikana.
– Se on meidän konkreettinen vastauksemme Tanskan tekemään pyyntöön. Suomen tuki koostuu droonien tunnistamiseen ja vastatoimiin kykenevästä sotilasosastosta, joka on jo paikan päällä ja valmiina tehtävään.
Myös Rajavartiolaitos on mukana tukemassa toimintaa omilla suorituskyvyillään.
Stubbin mukaan Suomi tukee Tanskaa pohjoismaisen ja eurooppalaisen solidaarisuuden hengessä.
– Hybridivaikuttamisen aikakaudella yhä tiiviimmän kansainvälisen ja viranomaisten välisen yhteistyön merkitys korostuu. Jatkamme myös työtä uusien suorituskykyjen kehittämiseksi nykyisiä ja tulevia uhkia vastaan.
Tanskan puolustusvoimat kertoi viime viikon torstaina, että drooneja on nähty useiden sotilaskohteiden liepeillä, muun muassa Skrydstrupin lentotukikohdan ja Jyllannin Holstebrossa sijaitsevan varuskunnan lähellä.
Poliisi sai viime keskiviikkoiltana ilmoituksen drooneista myös Pohjanmerellä sijaitsevien Tanskan öljykenttien lähistöltä.