Sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) arvioi hybridivaikuttamisen kuvaa.

– Vuosi sitten katse oli Itämeren alla: kaapeleita katkesi ja turvallisuutemme peruspilareita koeteltiin. Nyt katse on noussut ylös taivaalle: droonit häiritsevät ilmatilaa, testaavat valmiuksiamme ja herättävät epävarmuutta. Kysymys kuuluu – mihin katsomme seuraavaksi, Limnell sanoo X-ketjussaan.

– Hybridivaikuttamisen logiikka on muuttuva. Sen ydin on etsiä seuraava heikko kohta ja iskeä sinne, missä olemme riippuvaisia ja haavoittuvaisia. Tänään se on drooneja, huomenna jotain muuta. Meidän on oltava askeleen edellä ja nostettava katse vielä korkeammalle – avaruuteen.

Limnell toteaa, että avaruus ei ole kaukana oleva suurvaltojen pelikenttä.

– Se on arkemme selkäranka: satelliitit pitävät pystyssä paikannuksen, navigoinnin, sääennusteet, energiaverkot, finanssijärjestelmät ja puolustuksen johtamisen. Yhden satelliitin häirintä voi lamauttaa yhteiskunnan toimintaa.

– Venäjä ja Kiina ovat jo osoittaneet kykynsä häiritä satelliitteja. GPS-signaalin häirintä jo on arkipäivää. Kyberhyökkäykset avaruusinfraan on kasvava uhka. Hybridivaikuttaminen voi tarkoittaa myös valeviestien syöttämistä järjestelmiin tai fyysisiä toimia satelliitteja vastaan, Limnell jatkaa.

Hän muistuttaa puolustusvaliokunnan korostaneen kesän 2025 mietinnössään, että avaruuden merkitys kasvaa osana kansallista puolustusta. Suomellakin on velvollisuus ja tarve varautua avaruudessa tapahtuviin uhkiin.

– Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? 1) osaamista on vahvistettava – tutkimusta, koulutusta ja yritysmaailman panosta tarvitaan. 2) kansainvälinen yhteistyö Naton ja EU:n kanssa on välttämätöntä. 3) hyödynnettävä suomalaisten yritysten huippuosaamista myös avaruusturvallisuudessa, Limnell listaa.

Seuraava hybridivaikuttamisen rintama saattaa löytyä avaruudesta ja siihen on Limnellin mukaan varauduttava.

Poimintoja videosisällöistämme