Teksti on ilmestynyt Tekniikan Maailmassa 19B/2024.
”Botit ovat tietokoneohjelmia, jotka on suunniteltu suorittamaan tehtäviä automaattisesti verkkoyhteyksiä hyödyntäen. Ne ovat pieniä, nopeita ja tehokkaita ohjelmistorobotteja. Vuosi sitten julkaistun raportin mukaan lähes puolet eli 49,6 prosenttia kaikesta internet-liikenteestä on bottien tuottamaa”, sanoo kyberturvallisuusteknologian professori Seppo Virtanen Turun yliopistosta.
”Botteja käytetään esimerkiksi www-sivujen ja sivustojen indeksointiin hakukoneita varten sekä erilaisten järjestelmien ja palvelinten valvontaan. Chatbotit avustavat käyttäjiä asiakaspalvelussa.”
”Suurin osa bottiliikenteestä liittyy haitalliseen toimintaan”, Virtanen sanoo.
”Haitallisiin päämääriin liittyvän bottiliikenteen arvioidaan olevan noin 64 prosenttia kaikesta bottiliikenteestä eli noin 32 prosenttia kaikesta verkon liikenteestä.”
”Botteja voidaan käyttää järjestämään laajamittaisia hyökkäyksiä erikseen kohteeksi valittuja palveluja vastaan. Näissä hajautetuissa palvelunestohyökkäyksissä botteja on levitetty laajasti käyttäjien päätelaitteisiin, ja hyökkääjän määräämällä hetkellä ne alkavat yhtä aikaa lähettää palvelupyyntöjä valittuun kohteeseen.”
”Massiivinen määrä pyyntöjä kuormittaa kohdepalvelua jopa niin, että se ei enää pysty palvelemaan oikeita pyyntöjä lainkaan. Pyyntöjä kuljettava liikennemäärä voi olla niin suuri, että se tukkii myös jonkin kohdepalveluun johtavan tiedonsiirtolinjan ja sen kapasiteetti ei enää riitä kuljettamaan normaalia liikennettä. Näin myös samalla alueella oleviin muihin palveluihin ja järjestelmiin pääsy voi estyä.”
”Botit voivat vastaavasti valjastaa suuren käyttäjäjoukon laitteet myös esimerkiksi toimimaan osana roskasähköpostitusverkostoa. Haitalliset botit asentuvat käyttäjien laitteisiin vastaavin keinoin kuin muutkin haittaohjelmat, esimerkiksi huijausviesteissä olevien linkkien tai haittaohjelmia sisältävien liitetiedostojen avaamisen kautta.”
Miten paljon nykyinternetissä ylipäätään kulkee tietoa?
”Nykyinternetin liikenteen kokonaismäärä on valtava. Sitä voidaan vain arvioida, tarkka mittaaminen ei ole mahdollista. Arvioita voidaan perustaa esimerkiksi korkeimman tason siirtolinjojen – esimerkiksi mannertenvälisten linjojen – kuljettaman liikenteen määrään.”
”Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) uusimpien arvioiden mukaan liikenteen kokonaismäärä oli 5 291 eksatavua (Et) eli triljoonaa tavua vuonna 2022. Määrä vastaa esimerkiksi viiden miljardin hyvän kannettavan tietokoneen tallennustilaa tai 100 miljardin Blu-ray -elokuvalevyn tallennustilaa.”
”Bottiliikenteen erottamiseen ihmisten tuottamasta liikenteestä on useita tapoja. Kun jokin sovellus ottaa yhteyttä palvelimeen, se tyypillisesti samalla kertoo palvelimelle ohjelmistonsa nimen ja version. Tällä menettelyllä palvelin voi esimerkiksi tarjota juuri kyseiselle sovellusversiolle optimoitua sisältöversiota. Ihmisten käyttämien sovellusten ja bottien kertomat sovellustiedot eroavat toisistaan, ja tämän perusteella liikenteen luokittelu tavalliseen käyttäjäliikenteeseen ja bottiliikenteeseen on mahdollista. ”
”Erottelua voidaan tehdä myös syvällisemmin menetelmin mm. erityisten analyysityökalujen ja koneoppimisalgoritmien avulla.”
Mirva Heiskanen
Lue myös: Uusi Webb-havainto ällistyttää
Teksti on ilmestynyt Tekniikan Maailmassa 6B/2025.
James Webb -teleskooppi on löytänyt varhaisesta maailmankaikkeudesta poikkeuksellisen kehittyneen galaksin, tiedottaa Arizonan yliopisto.
JADES-GS-z14-0-galaksi näyttäytyy meille sellaisena kuin se oli alle 300 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tutkijoiden mukaan se on odottamattoman kirkas ja kemiallisesti monimutkainen tähän aikakauteen nähden.
JADES-GS-z14-0 tunnistettiin kaukaisimmaksi koskaan havaituksi galaksiksi viime vuonna. Nyt tuoreet havainnot paljastavat, että galaksissa on huomattava määrä happea. Tämä osoittaa galaksin kehittyneen hyvin varhain, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja George Rieke tiedotteessa.
Happimäärän muodostumista on edeltänyt ”erittäin monimutkainen prosessi”, joten havainto on ”ällistyttävä”, Rieke sanoo tiedotteessa.
Tähtitieteessä kaikkea heliumia raskaampaa pidetään ”metalleina”, ja tällaisten alkuaineiden syntyminen vaatii useita tähtisukupolvia.
Varhaisessa maailmankaikkeudessa oli aluksi vain vetyä, heliumia ja pieniä määriä litiumia.
Tutkijoiden mukaan uusi löydös viittaa siihen, että tähtien muodostuminen alkoi varhaisessa maailmankaikkeudessa luultua aiemmin.
Tämä siirtää myös ajankohtaa, jolloin ensimmäiset galaksit ovat voineet muodostua alkuräjähdyksen jälkeen.
