Kiina on kiistänyt jyrkästi, että se käyttäisi vesivoimaa aseena.
Avaa kuvien katselu
Brahmaputrajoki tulvi Intiassa Assamin osavaltiossa Katahgurin kylässä heinäkuussa 2024. Kuva: Rajat Gupta / EPA
Intia ja Kiina kamppailevat Himalajan seudun valtavien vesivarantojen hallinnasta.
Kiina rakentaa parhaillaan Tiibetiin Yarlung Tsangpo -joelle maailman suurinta vesivoimalaa. Siihen kuuluu viisi patoa, ja sen on tarkoitus tuottaa jopa kolminkertainen määrä sähköä kuin toistaiseksi suurin vesivoimala, niin ikään kiinalainen Kolmen rotkon pato.
Nyt Intia suunnittelee vastatoimena omaa jättipatoaan vuoristoiseen Arunachal Pradeshin osavaltioon maan koilliskolkkaan.
Avaa kuvien katselu
Riewin kylä on yksi monista paikoista, joita padot uhkaavat. Kuva: Aurora Ferm / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Intia pelkää, että yläjuoksua hallitseva Kiina voisi käyttää patojaan ja joen vettä aseena. Kiina saattaisi aiheuttaa Intiaan pitkiä kuivia kausia tai vapauttaa kerrallaan suuria vesimassoja, joita on kutsuttu myös ”vesipommeiksi”.
Intia pystyisi hyödyntämään omaa patoaan eräänlaisena turvaventtiilinä. Yhtäältä pato suojelisi vyöryvältä vedeltä, toisaalta toimisi varasäiliönä kuivuutta vastaan.
Kiina on kiistänyt jyrkästi, että se käyttäisi vesivoimaa vahingoittaakseen alajuoksun maita. Kiinan mukaan puheet ”vesipommeista” ovat perusteettomia ja ilkeitä.
Ihmiset ja luonto vaarassa
Joen alajuoksulla Intian puolella Yarlung Tsangpo tunnetaan Siangina ja Brahmaputrana. Siellä vastustetaan sekä Intian että Kiinan patoja.
– Jos joki padotaan, mekin lakkaamme olemasta, sanoi 69-vuotias Tapir Jamoh uutistoimisto AFP:lle.
Jamoh kuuluu adi-nimiseen heimoon, jolle joki on osa identiteettiä ja kulttuuria. Hän asuu olkikattoisten talojen täplittämässä Riewin kylässä Arunachal Pradeshissa.
Alueen miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia jokivedestä. Lisäksi seudun luonto on erittäin monipuolinen ja herkkä ympäristön muutoksille: siellä elää tuhansia kasvilajeja ja esimerkiksi enemmän kissapetoja kuin missään muualla.
Avaa kuvien katselu
Osin vaikeakulkuisessa Arunachal Pradeshissa ei ole lainkaan kaupunkeja. Kuva Lazun kylästä marraskuulta 2023. Kuva: AOPMaanjäristykset lisäävät riskejä
Arunachal Pradesh kuuluu Intiaan, mutta Kiina on vaatinut sitä itselleen. Rajakiistat kärjistyivät lyhyeksi sodaksi vuonna 1962.
Paitsi että seutu on poliittisesti räjähdysherkkä, se on myös altis maanjäristyksille. Ne lisäävät voimaloiden onnettomuusriskejä.
Kiinan jättivoimala on määrä ottaa käyttöön 2030-luvulla. Intian voimalahanke on vasta alkumetreillä.
Intia on esitellyt suunnitelmia, jossa pato olisi 280 metriä korkea. Altaan tilavuus olisi 9,2 kuutiokilometriä, mikä vastaa yli puolta Päijänteen tilavuudesta.
Intian uusi voimala vähentäisi maan riippuvuutta hiilivoimasta. Ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole energiantuotanto vaan turvallisuuden parantaminen.
Lähde: AFP