Tieteen vapaus|Suomen perusta -ajatuspajan pamfletin mukaan ensisijaisesti pitäisi tukea tiedehankkeita, jotka tuottavat yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen perusta julkaisi pamfletin, joka kritisoi tiederahoitusta ja erityisesti sukupuolentutkimusta.
Pamfletin kirjoittaja Mika Merano vaatii tiederahoituksen suuntaamista tutkimusten yhteiskunnallisen hyödyllisyyden perusteella.
Merano ehdottaa tutkimushankkeiden kuvausten selkeyttämistä ja vertaisarvioinnin laajentamista oman alan ulkopuolelle.
Perussuomalaisten Suomen perusta -ajatuspaja julkaisi tiistaina Tutkimusta vai ideologiaa? -pamfletin Suomen tiederahoituksen ongelmista – tai jopa kriisistä, kuten pamfletissa todetaan.
Pamfletissa esitetään näkemyksiä siitä, mikä suomalaisen tutkimuksen keskeisen rahoittajan Suomen Akatemian toiminnassa on pielessä. Suomen Akatemia rahoittaa esimerkiksi korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimusta.
Erityisesti Mika Meranon kirjoittamassa pamfletissa nostetaan tikun nokkaan nais- ja sukupuolentutkimus, joka saa pamfletin mukaan enemmän rahoitusta Suomen Akatemialta kuin esimerkiksi kehitysbiologia, fysiologia tai hammaslääketiede.
”Tämä herättää perustellun kysymyksen rahoituksen priorisoinnista: miksi tutkimusala, jonka käytännön sovellettavuus ja yhteiskunnallinen hyöty ovat vaikeasti mitattavissa, saa enemmän tukea kuin alat, joiden vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on kiistaton ja välitön?” Merano kysyy pamfletissa.
Sukupuolentutkimus on Meranon mukaan ongelmallinen tieteenala, koska alalla ei hänen mukaansa ole vakiintunutta teoreettista tai metodologista lähestymistapaa. Meranon mukaan monet sukupuolentutkijat ovat myös aktivisteja feministisissä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavissa liikkeissä.
”Kummassa roolissa nämä toimivat tiedeyhteisön sisällä ja kuinka tehokkaasti nämä roolit kyetään erottamaan toisistaan?” Merano kysyy.
Meranon mukana tiedemaailmassa ongelmana ovat myös intersektionaalisuus ja ”woke”.
Intersektionaalisuus viittaa Meranon määritelmän mukaan sukupuolen, etnisyyden, yhteiskunnallisen luokan, seksuaalisuuden ja muiden tekijöiden vaikutuksiin ihmisten kokemuksissa ja sosiaalisissa suhteissa. Woke puolestaan on Meranon mukaan yhteiskunnallinen liike, jonka näennäisenä tavoitteena on pyrkiä lisäämään tietoisuutta sosiaalisista ongelmista, kuten rasismista, seksismistä ja muista syrjinnän muodoista.
Vaikka Meranon kritiikki kohdistuu pitkälti humanistisiin tutkimuksiin, hän kiistää ”humanismivihan”.
”Arvostusta humanistiselle aloille ei kuitenkaan tule hakea ulkoapäin, vaan humanistien tulee itse kyetä todistamaan tarpeellisuutensa. Yleinen ongelma on se, että humanistien tuottamaa tietoa ei monestikaan voi soveltaa käytäntöön”, Merano kirjoittaa.
Mika Merano on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Kevään kuntavaaleissa hän oli perussuomalaisten ehdokkaana Helsingissä ja pääsi varavaltuutetuksi.
Pari vuotta sitten Merano nosti viestipalvelu X:ssä esille 32 Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, joiden hankekuvauksista ilmeni Meranon mukaan poliittisia motiiveja. Meranon mukaan kyseiset tutkimukset olivat hankekuvauksen sisällön perusteella myös ”ala-arvoisia” ja ”hyödyttömiä”.
Merano perusteli tutkimusten esittelyä sillä, että hankekuvaukset hintoineen ovat julkista tietoa ja veronmaksajilla pitäisi olla oikeus tietää, mihin heidän verorahojaan käytetään.
Näitä samoja tutkimushankkeita kustannuksineen Merano esittelee myös pamfletissa.
Pamfletissa kritisoidaan esimerkiksi sukupuolentutkimusta. Kuva: Ruutukaappaus Tutkimusta vai ideologiaa? -pamfletista
Pamfletti sai jo etukäteen melkoisen mainoksen, kun Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla, että ”Suomen Akatemian varoittaa yliopistoja perussuomalaisista”.
Uutisessa kerrottiin, että Suomen Akatemian viestintä oli lähettänyt yliopistojen viestintäyksiköihin ”varautumisviestin”, jossa kerrottiin tulevasta pamfletista. Viestin mukaan ”pamfletin julkaisemisen jälkeen on odotettavissa aiheeseen liittyvää viestintää ainakin sosiaalisessa mediassa ja perussuomalaisten omissa viestintäkanavissa”.
Varoituksen taustalla oli se, että sosiaalisessa mediassa esille nostettuihin tutkimushankkeisiin ja niiden tutkijoihin on aiemmin kohdistunut häirintää.
Vastaavasti Mika Merano kertoo pamfletissa, että häneen itseensä kohdistui ”vahva henkilöön käyvä hyökkäys”, kun hän oli vuonna 2023 nostanut sosiaalisessa mediassa esille Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita.
Meranon mukaan hyökkäyksiin osallistui myös henkilöitä akateemisen maailman huipulta. ”Eikä akateemisissa norsunluutorneissa majaileva rälssi suostu aihealueen kriittiseen tarkasteluun”, Merano kirjoittaa.
Merano esittää pamfletin lopussa useita toimenpide-ehdotuksia.
Hän vaatii, että rahoitettavien tutkimushankkeiden kuvaukset esitettäisiin selkeällä yleiskielellä, jotta veronmaksajatkin halutessaan saavat niistä tolkkua. ”Tieteellinen kieli ei saa olla savuverho, vaan tutkijoiden on kyettävä selittämään työnsä ydin myös maallikolle”, Merano kirjoittaa.
Tutkimusten vertaisarviointi ei Meranon mukaan voi nojata yksinomaan saman alan sisäiseen näkemykseen, ”jos koko ala kärsii ideologisista tai metodologisista vinoumista”.
Merano haluaisi myös, että tutkimusrahoja ei jaettaisi ennalta määriteltyjen kiintiöiden mukaan eri tieteenaloille vaan ensisijaisesti pitäisi tukea hankkeita, ”jotka tuottavat yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa”.
Hän toivoo, että tiedeyhteisö kykenisi sietämään ja käsittelemään myös ulkopuolelta tulevaa kriittistä tarkastelua ja ilman henkilöön menevää puolustusreaktiota.