Opiskelu|Ulkomaalaisia opiskelijoita hankittiin kyseenalaisin keinoin muun muassa Venäjältä ja Kiinasta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on toistaiseksi välttynyt valtionrahoituksen takaisinperinnältä.
Jedu haali ulkomaalaisia opiskelijoita sääntöjenvastaisesti ja myönsi opiskelupaikkoja puutteellisella kielitaidolla.
Opetushallituksen tarkastuksessa paljastui 539 puutetta opiskelijoiden koulutus- ja oppisopimuksissa.
Jedun johtajan Matti Väänäsen kerrotaan nauttivan edelleen yhtymähallituksen luottamusta.
Valtionrahoituksen huomattava takaisinperintä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymältä (Jedu) on viivästynyt. Jedu toimii seitsemän kunnan alueella Oulun eteläpuolella.
Jopa 650 000 euron perinnän taustalla ovat Opetushallituksen tarkastuksessa paljastuneet sääntöjenvastaisuudet rahoituksen käytössä. Toiminnan ja talouden tarkastus valmistui helmikuun lopulla.
Raportin perusteella Jedu haali huterin perustein suuria määriä opiskelijoita esimerkiksi Venäjältä ja Kiinasta. Opiskelupaikkoja saatettiin myöntää hylätystä suomen kielen kokeesta huolimatta, mikä oli vastoin Jedun omia sääntöjä.
Jedu jätti rahoituksen edellytyksenä olleita kirjauksia ja suunnitelmia tekemättä. Opiskelijoiden koulutus- ja oppisopimuksista löytyi 539 takaisinperintään oikeuttavaa puutetta.
Ministeriö ilmoitti maaliskuussa tekevänsä lopullisen päätöksen takaisinperinnästä kevään aikana. Asia on kuitenkin yhä kesken, eikä ylijohtaja Petri Lempinen osaa edes sanoa, milloin lopullinen päätös tehdään.
”Pyritään saamaan asia hoidettua”, hän toteaa.
Lempinen vetoaa siihen, että ministeriö on joutunut hoitamaan muita kiireellisempiä asioita. Lisäksi kyseessä on satoja opiskelijoita koskeva juridisesti monimutkainen asia, joten perintä on perusteltava huolella.
Opiskelijoiden haalimiseen kannustaa se, että ammattioppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia tulee vuosittaisen opiskelijamäärän mukaan. Helsingin Sanomat kertoi ilmiöstä tammikuussa 2024.
Jeduun tuli poikkeuksellisen runsaasti venäläisiä opiskelijoita Venäjän hyökkäyssodan alettua ja etenkin syksyllä 2022 osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.
Opetushallitus myös tutki Jedussa samaan aikaan pyörineen EU-rahoitteisen Ulpo-hankkeen, jolla pyrittiin saamaan alueelle ulkomaisia opiskelijoita ja ulkomaista työvoimaa.
Ulpo toi Suomeen 126 opiskelijaa, pääosin Karjalan tasavallasta sekä Pietarin ja Moskovan seudulta. Opinnot aloitti vain 87, ja heistäkin 35 jätti opinnot kesken.
Venäläisiä houkutteli Suomeen erityisesti Jedun johtaja Matti Väänänen, jolla oli pitkäaikaisia suhteita venäläisiin oppilaitoksiin. Lisäksi hankkeen projektikoordinaattori oli venäläislähtöinen.
Tarkastusraportin mukaan henkilökohtaisia suhteita käytettiin potentiaalisten oppisopimusopiskelijoiden löytämiseksi Venäjältä yritysten tarpeisiin.
Väänänen kertoi HS:lle huhtikuussa, että Jedu oli jo ottanut opikseen ja tiukentanut valvontaansa. Uusia ulkomaalaisia opiskelijoita oli otettu aiempaa vähemmän.
Väänänen oli tyytyväinen siihen, että Jedun antamien lisäselvitysten ansiosta takaisin perittäväksi esitetty summa oli pienentynyt alkuperäisestä yli miljoonasta eurosta enintään 650 000 euroon.
Väänänen piti sitäkin kohtuuttomana.
”En lähde puolustelemaan. Mutta kun tietää tätä kenttää, luulen että melkein mihin tahansa taloon kun menisi, niin sieltä löytyisi virheitä papereista.”
Jedussa oli muutosneuvottelut jo alkuvuodesta hallituksen tekemien ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vuoksi. Joitain ihmisiä irtisanottiin, ja pieniä koulutuslinjoja lopetettiin ja yhdisteltiin.
Väänänen on todennut, että takaisinperintä ei aiheuta lisää säästötoimia, koska ylijäämää on kertynyt aiemmilta vuosilta.
Jedun yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu on samaa mieltä.
”Talouden niukkuus on olemassa, mutta me selviämme tuosta”, hän sanoo HS:lle.
Nauttiiko johtaja Väänänen edelleen yhtymähallituksen luottamusta?
”Tottahan toki, ilman muuta.”