Ruotsalainen sotilasasiantuntija kertoo miten käy, jos emme luota Natoon ja yhtenäisyyteen.
Suomen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) ja Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist keskustelivat Hanakäräjillä hybridiuhkista Itämerellä. Video: Hanaholmen
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ruotsalainen sotilasasiantuntija Joakim Paasikivi sanoo Suomen itärajan muodostavan Natolle merkittävän riskin.
Paasikiven mukaan Venäjä pyrkii testaamaan Suomen heikkouksia ja jakamaan Nato- ja EU-maita.
Asiantuntija korostaa Naton yhtenäisyyden ja päättäväisyyden tärkeyttä Venäjän uhkaan vastaamisessa.
Ruotsalainen sotilasasiantuntija, geopoliittinen neuvonantaja Joakim Paasikivi sanoo IS:lle, että Suomen itäraja muodostaa Natolle riskin. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon, sotilasliittouman raja Venäjän kanssa käytännössä kaksinkertaistui.
– Se ei ole heikkous, mutta on luonnollisesti riskialtista valvoa näin pitää rajaa.
Hänen mukaansa Venäjä haluaa varmasti testata, onko Suomella heikkouksia. Hän mainitsee esimerkkinä pakolaisten välineellistämisen, jota nähtiin Suomen rajalla syksyllä 2023.
Toisaalta iso osa rajasta on hyvin vaikeaa maastoa, joten Paasikivi ei odota suuria operaatioita Suomen rajalla.
– Tämä on puhtaasti käytännöllinen kysymys. Vaatii valtavia resursseja valvoa rajaa ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toisaalta Suomella on pitkä kokemus naapuruudesta Venäjän kanssa.
Itämerelle heijastuu yleinen turvallisuustilanne, joka Paasikiven mukaan on huonoin toisen maailmansodan jälkeen. Hänen mukaansa Venäjän tavoite Itämerellä on yrittää jakaa Nato- ja EU-maita.
– Se on meille ongelmallista, mutta ennen kaikkea Venäjä on, en sanoisi epätoivoinen, mutta vaikeassa paikassa. Se haluaa toimia, mikä näkyy häirintänä.
Venäjän häirintä näyttäytyy Paasikiven mukaan esimerkiksi varjolaivaston toiminnassa ja ilmatilaloukkauksissa.
Joakim Paasikiven mukaan on olennaista, että Nato pysyy yhtenäisenä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Sen sijaan että Venäjä olisi onnistunut jakamaan Nato-maita, on nähty Paasikiven mukaan merkittävä strateginen tappio. Suurin virhearvio oli hyökkäys Ukrainaan, jonka lisäksi Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon.
– Moskovassa ei olla kummoisia strategeja. Se ei tarkoita, että he eivät jatkaisi yrittämistä, mikä on tietty ongelma.
Reagointi Puolan ilmatilaan päätyneisiin drooneihin ja Viron ilmatilaloukkaukseen osoittavat Paasikiven mielestä, että asioita on tehty oikein.
Puolan tapauksessa ilmassa olivat puolalaiset ja hollantilaiset hävittäjät, joiden lisäksi saksalaiset Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät aktivoitiin. Virossa pitkästä loukkauksesta huolimatta ilmassa olivat italialaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset hävittäjät. Tapauksesta keskusteltiin Naton piirissä myöhemmin.
– Yksityiskohdista voidaan toki keskustella, mutta isossa kuvassa osoitettiin päättäväisyyttä ja neuvotteluvoimaa. Tämä oli lista oikeita toimia.
Paasikiven mielestä Eagle S:n tapauksessa onnistuttiin hyvin. Kuva: Lassi Rinne
Esimerkiksi Eagle S:n tapaus osoittaa, että lännessä osataan toimia. Hänen mukaansa on hyvä, että Eagle S:n kapteeni ja miehistö ovat nyt oikeusprosessissa.
Toisaalta hänen mukaansa on toimia joita voitaisiin tehdä vielä enemmän ja paremmin. EU:lta tarvitaan uusi pakotepaketti ja lupa käyttää Venäjältä jäädytettyjä varoja.
– Voisimme vastata toisella tapaa. Voisi olla omia kyberhyökkäyksiä. Voisimme tarkemmin säännellä varjolaivaston valtioita ja tehdä tarkempia ympäristötarkastuksia.
Paasikiven mukaan myös viestintä on tärkeää. Hän toteaa, että Nato tarvitsee selvemmän viestintästrategian, jolla omista toimista ja onnistumisista viestitään.
– Meidän pitää ahkerammin kertoa omista toimistamme ja omasta edistyksestämme.
Paasikivi painottaa, että Venäjän uhkaan täytyy vastata mahdollisimman yhtenäisesti. Se on avain myös sodan uhkan torjumiseen.
– Jos emme usko Natoon, Venäjä ei usko Natoon. Siinä vaiheessa Venäjä voi yrittää läpimurtoa Narvassa, Pohjois-Suomessa tai Huippuvuorilla.
Venäjän tavoite on muuttaa maailmaa mieleisekseen, minkä vuoksi se yrittää luoda jakolinjoja.
– Jos emme luota itseemme ja yhtenäisyyteemme, Venäjällä on hyvät mahdollisuudet.