Tiederahoitus|Floora Ruokonen Suomen Akatemiasta ei tyrmää kaikkia ps-pamfletin avauksia mutta muistuttaa myös, että tieteen hyötyä tai tarpeellisuutta ei pidä ymmärtää liian kapeasti.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen Akatemia vastaa perussuomalaisten ajatuspajan Perustan julkaisemaan kriittiseen pamflettiin tutkimusrahoituksesta.
Akatemian johtaja Floora Ruokonen sanoo keskustelun olevan tervetullutta mutta korostaa tutkimuksen hyödyn laaja-alaisuutta.
Ruokonen kiistää väitteen ulkomaisten asiantuntijapaneelien ylivallasta rahoituspäätöksissä.
Akatemia pitää hyvänä ehdotusta esittää hankkeiden kuvaukset yleistajuisesti ja harkitsee tulosten liittämistä kuvauksiin.
Tervetullut keskustelunavaus, jossa on osittain vääriä tai suppeita käsityksiä mutta myös ainakin yksi toteuttamiskelpoinen ehdotus.
Näin voisi summata Suomen Akatemian ensireaktiota perussuomalaisten ajatuspajan Perustan tiistain julkaisemaan Tiedettä vai ideologiaa? -pamflettiin.
Pamfletissa kritisoitiin Suomen Akatemian tapaa rahoittaa tutkimusta. Siinä arvosteltiin nais- ja sukupuolentutkimuksen ja sosiologian tutkimusmenetelmiä ja kyseltiin niiden veronmaksajille tuottamien hyötyjen perään.
Pamflettia kommentoi HS:lle Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen. Ruokonen kommentoi pamflettia HS:n pyynnöstä vain tunti sen julkaisun jälkeen. Hän ei ollut itse ehtinyt tekstiä vielä lukea vaan oli uutisoinnin ja kysymysten antaman tiedon varassa.
Mitä ajattelet siitä, että tieteeltä vaaditaan hyötyjä?
”On hyvä, että tätä keskustelua käydään. On täysin perusteltua, että kysytään meidän rahoittaman tutkimuksen hyödyistä. Mutta käsitys siitä, mitä tutkimuksen hyöty tarkoittaa, on eri ihmisillä eri laajuinen.”
Ruokosen mukaan kaikki tutkimuksen hyöty ei esimerkiksi ole taloudellisesti mitattavaa. ”Ajatus välittömistä hyödyistä ei sovi kaikkeen tieteeseen.”
Pamflettia kommentoi HS:lle Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Pamfletissa sanotaan, että humanistien tulee itse kyetä todistamaan tarpeellisuutensa ja että humanistien tuottamaa tietoa ei monestikaan voi soveltaa käytäntöön. Mitä sanot tästä?
”Niin. Tämä on sitten varmaan yksi näkemys tarpeellisuudesta ja sovellettavuudesta. Siitä voi varmaan olla samaa tai eri mieltä. Itse ajattelen, että se kulttuuri ja yhteiskunta, joiden sisällä elämme, on monella tapaa humanistisen ja yhteiskunnallisen ajattelun ja tutkimuksen tuotos.”
Pitääkö kaikkien teidän rahoittamien tieteenalojen todistaa tarpeellisuutensa?
”Kaiken kaikkiaan tiede systeeminä on todistanut tarpeellisuutensa – siis se, että tehdään tiedettä, joka lisää tietoa. Me emme tiedä etukäteen, mikä tieto on tulevaisuudessa tarpeellista”, Ruokonen sanoo.
”Jos olisi tehty tutkimusta vain sen perusteella, mihin sitä etukäteen tiedetään tarvittavan, meillä olisi aika paljon vähemmän tietoa maailmassa tällä hetkellä.”
Pamfletissa sanotaan, että ulkomaisten asiantuntijoiden paneeleilla on suuri rooli rahoitettavien tutkimusten valinnassa ja että Suomen Akatemian toimikunta on vain ”kumileimasin”. Onko se totta?
”Ei. Jokaisesta paneelista tulee ehdotuksia parhailla arvosanoilla niin paljon, että niitä kaikkia ei voida rahoittaa, joten Suomen toimikunnille jää valintaa tehtäväksi paljon.”
Pamfletissa arvosteltiin myös sitä, että ulkomaiset paneelit olisivat yhden alan ihmisten kerhoja, jotka eivät siksi kykene oman tutkimusalan kritiikkiin. Ruokosen mukaan paneelien monialaisuutta on lisätty ja myös Suomen pään toimikunnat ovat monialaisia.
Pamfletin lopussa ehdotetaan toimenpiteitä. Niistä ensimmäinen on, että ”rahoitettavien hankkeiden kuvaukset on esitettävä selkeällä yleiskielellä, ja niiden yhteyteen tulee liittää tutkimuksen tavoitteet, saavutetut tulokset ja yhteiskunnallinen merkitys.”
Ruokonen sanoo kannattavansa yleistajuisuutta hankekuvauksissa. Hän lisää, että tämä ongelma koskee kaikkia aloja, myös esimerkiksi teoreettista fysiikkaa. Ehdotusta siitä, että tutkimusten tulokset liitettäisiin myöhemmin hankekuvausten yhteyteen, Ruokonen pitää harkitsemisen arvoisena.
”Se olisi lähinnä tekninen ratkaisu, jota pitäisi miettiä. Ihan mahdollinen ajatus, että sellainen luotaisiin.”