Tutkija Timo R. Stewart näkee Trumpin rauhansuunnitelmassa hyviä puolia mutta myös heikkouksia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on laatinut 20-kohtaisen rauhansuunnitelman, jonka tavoitteena on lopettaa sotatoimet Gazassa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ilmoitti kannattavansa suunnitelmaa. Tosin Netanjahu sanoo, ettei hän suostunut Palestiinan valtion olemassaoloon keskustellessaan Trumpin kanssa. Netanjahu kommentoi asiaa viestipalvelu Telegramissa viime yönä julkaistulla videolla.
Keskusteluissa tehtiin Netanjahun mukaan selväksi, että Palestiinan valtion vastustaminen jatkuu. Netanjahu sanoo, ettei asiaa myöskään sisällytetty Gazaa koskevaan Trumpin rauhansuunnitelmaan.
Hamasin vastausta rauhansuunnitelmaan odotetaan. Äärijärjestö on ilmoittanut käyvänsä suunnitelman läpi ”vilpittömästi” ja toimittavansa vastauksensa myöhemmin.
Jos molemmat osapuolet hyväksyvät ehdotuksen, sota päättyy välittömästi. Israelin joukot vetäytyvät sovitulle alueelle valmistautuakseen panttivankien vapauttamiseen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart sanoo, että suunnitelmassa on hyviä puolia, mutta myös aukkoja.
Stewart luettelee hyviä puolia: tappamisen loppuminen, panttivankien vapauttaminen, humanitaarisen avun päästäminen Gazaan ja Gazan jälleenrakennus.
– Näitä ovat monet eri tahot maailmalla kiitelleet.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Aito rauha tai lopullinen tuho – Trumpin Gaza- suunnitelma vilisee sudenkuoppia
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Stewart pitää ongelmallisena rauhansuunnitelman epämääräisyyttä.
– Kaikki tärkeät kysymykset ovat täysin epämääräisiä. Esimerkiksi se, mihin tämä suunnitelma tähtää.
Stewart nostaa esiin seuraavat kohdat:
”Kun Gazan jälleenrakennus on edennyt ja palestiinalaishallinnon uudistusohjelma on pantu täytäntöön, edellytykset uskottavalle polulle kohti palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta ja valtiota voivat viimein olla olemassa. Tämä tunnustetaan Palestiinan kansan pyrkimykseksi.”
”Yhdysvallat käynnistää vuoropuhelun Israelin ja palestiinalaisten välillä, jotta osapuolet pääsisivät sopimukseen rauhanomaisesta ja vauraasta poliittisesta tulevaisuudesta.”
– Nämä jäävät aika epämääräisiksi. Mikä on aikataulu Israelin vetäytymiselle?
Suunnitelman mukaan Gazaa hallitsisi väliaikaisesti teknokraattinen ja ei-poliittinen Palestiina-komitea. Se koostuisi ”pätevistä palestiinalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista”.
Sitä valvoisi uusi kansainvälinen siirtymäkauden elin, Rauhanneuvosto (Board of Peace). Sen puheenjohtaja olisi presidentti Donald Trump. Mukana on muun muassa Britannian entinen pääministeri Tony Blair.
Tony Blair olisi mukana rauhanneuvostossa, joka hallinnoisi Gazaa suunnitelman mukaan. Kuva: Tony Blair Institute for Global
Stewart sanoo, että yleensä konflikteissa, kuten Kosovossa tai Itä-Timorissa, toimijoina ovat olleet YK:n kaltaiset legitiimit toimijat.
– Näissä on vaadittu, että paikallinen väestö hyväksyy ne. Jos näin ei ole, kyse on helposti tilanteesta, jossa asukkaat katsovat, että yksi miehitys on vaihtunut toiseen.
Stewartin mukaan Israelin yksi toiveista on ollut siirtää vastuu jollekin muulle, joka toimii samoin.
– Länsirannalla se on ollut palestiinalaishallinto, joka on saanut roolin toimia Israelin turvallisuuden alihankkijana.
Stewart ei näe mahdottomana, etteikö tällainen kansainvälinen rauhanneuvosto voisi toimia.
– Mutta vähän kolonialistiselta se kuulostaa. Tässä on jätetty YK ja monenkeskiset toimijat sivuun, samoin kuin Gazan väestö, Stewart sanoo.
– Gazan väestö on varmaan tällä hetkellä tyytyväinen vain siihen, että tappaminen loppuu ja saa ruokaa ja lääkkeitä.
Stewartin mukaan ulkomainen hallinto on aika riski homma, jos ei ole selkeää aikataulua: kauanko se kestää, ja milloin tie avautuu sille, että Palestiina itsenäistyy?
– Tämä on se suuri kysymys, ettei ole taas se hajota ja hallitse -politiikka, jossa Gaza pysyisi jonkun amerikkalaisista ja briteistä koostuvan hallintoneuvoston alla ja itsenäisyyttä ei kuulu.
Israel iskee nyt erityisesti Gazan kaupunkiin. Kuva: ATEF SAFADI
Stewart on epäileväinen sen suhteen, että tämä rauhansuunnitelma todella toteutuisi.
– Tässä voi nyt tapahtua muutama asia. Kello tikittää aika lujaa: tässä on annettu 72 tuntia, Stewart aloittaa.
Stewart hahmottelee mahdollisia tapahtumakulkuja. Jos Hamas varauksetta hyväksyisi rauhansopimuksen, senkin jälkeen on epäselvää, toteutuisiko suunnitelma. Stewart palaa sopimuksen epämääräisiin linjauksiin.
– On monia kohtia, joita osapuolet voivat tulkita omilla tavoillansa. Kummallakin osapuolella on mahdollisuus sanoa, että tämä ei nyt kuitenkaan toteudu, Stewart sanoo.
Toinen vaihtoehto on, että Hamas haluaa lisäselvityksiä joistakin kohdista.
– Israel voi käyttää tätä verukkeena sille, että Hamas yrittää pelata aikaa eikä tahdo sopia rauhasta. Tällöin Israel voisi jatkaa sitä mitä se on nyt kaksi vuotta tehnyt ja saada sille Yhdysvaltain tuen, Stewart sanoo.
– Merkittävää on, haetaanko tässä tosissaan ratkaisua konfliktin päättämiseksi vai onko kyse siitä, että haetaan tietynlaista performanssia, jonka jälkeen Yhdysvallat ei enää pidättele Israelia millään tavoin. Tällöin Israel saisi tuen sille, että jatketaan Gazan totaalista tuhoamista.
Rauhansuunnitelmassa puhutaan Gazan jälleenrakentamisesta. Stewartin mukaan edessä on aivan massiivinen urakka. Käytännössä yli kahden miljoonan ihmisen kodit on tuhottu, samoin kuin infrastruktuuri.
– Se on kallista ja tulee kestämään kauan. Mutta onhan se tehtävissä. Ihminen voi rakentaa sen minkä ihminen voi särkeä. Halvempaahan se on kuin jatkuva sota, Stewart sanoo.
– Tärkeää on, että ihmiset Gazassa kokevat, että heillä on sananvaltaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa.