Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kanta-arvio vahvistaa sen, mitä luonnossa liikkujat, tilalliset ja haja-asutusalueiden asukkaat ympäri Suomen ovat osanneet kokemustensa pohjalta jo kauan epäillä. Suomen susikanta kasvaa voimakkaasti.
Luken arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa yhteensä 430 sutta, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 295. Kannassa on kasvua peräti 46 prosenttia. Suuri vuotuinen hyppäys voi johtua osittain aineiston kattavuuden parantumisesta. Luken ennusteen mukaan kasvu on jatkossa noin kymmenen prosenttia vuodessa ilman kannanhoidollista metsästystä.
Susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 ja erityisesti Lounais-Suomessa. Laumojen ja reviirien levittäytyminen juuri maan eteläisessä ja läntisessä osassa on edelleen lisännyt suden ja ihmisen kohtaamisia. Samalla suden ihmisarkuus on vähentynyt ja sekä kotieläin- että koiravahingot lisääntyneet. Vaikka petopolitiikka jakaa mielipiteitä, kannan tiukemman säätelyn yleinen hyväksyttävyys on kasvanut.
EU:n linjaus päästi Suomen pälkähästä.
On tullut aika sallia suden metsästys kannan saattamiseksi takaisin sosiaalisesti kestävälle tasolle. Luken tuore arvio poistaa viimeisen epäilyn siitä, että kannan tuntuvakaan pienentäminen vaarantaisi lajin säilymisen Suomessa. Muun muassa MTK ja Metsästäjäliitto ovat pitkään pitäneet kiintiömetsästystä välttämättömänä.
Maatalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan suden metsästykselle jo tulevana talvena on hyvät perusteet. Näkemys jaetaan ministeriön virkajohdossa.
Lakiesitys suden kiintiömetsästyksen sallimisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Pyyntiluvanvaraisen metsästyksen salliva laki tuli mahdolliseksi, kun Euroopan unionissa hyväksyttiin kesällä suden suojeluaseman muutos täysin rauhoitetusta suojeltavaksi lajiksi.
Suomessa EU:n luontodirektiiviä tulkittiin aiemmin oikeudellisesti tiukimman kautta siten, että poikkeuslupamenettely käytännössä esti kannan säätelyn. Esimerkiksi Ruotsissa direktiivin kansallinen tulkinta mahdollisti tavoitetason ylittävän yksilömäärän metsästyksen jo suden korkeammalla suojelustatuksella. Ruotsin mallin soveltaminen Suomen lainsäädäntöön ei tahtonut millään edetä, mutta EU:n linjaus päästi Suomen susiasiassa pälkähästä.
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan vielä metsästyskiintiöitä varten suden suotuisan suojelutason viitearvoa eli lukua, joka pitää susipopulaation kestävällä tasolla. Ruotsissa raja on 170 ja Virossa 145 sutta. Ei ole perustetta sille, että Suomessa määrän pitäisi olla olennaisesti suurempi.