Huipulla tuulee, mutta niin tekee myös Espoossa, Otaniemen tuulitunnelissa, missä Suomen nopein alppihiihtäjä Elian Lehto on ottanut kaikki keinot käyttöön olympiatalven alla. Kyseessä on erikoisprojekti, johon on lähtenyt mukaan myös Suomen olympiakomitea.
– Tarkoituksena on löytää mahdollisimman nopea kangas, ja muokata siitä mahdollisimman nopea kisapuku Elianille käyttöön, tiivistää Marcus Sandell, jonka vastuulla Lehdon pukutilaukset ovat viime vuosina olleet.
Formulamaailmassa tuulitunneleiden käyttö on arkipäivää, mutta suomalaisessa alppihiihdossa harvinaista. Apuun onkin kutsuttu mäkihyppylegenda Janne Ahonen, jolle Otaniemen askeettinen laboratorio on tuttu omilta kisavuosiltaan.
– Olihan se vähän yllättävää, kun mukaan kysyttiin, mutta olin myös heti tosi innoissani. Vaikka oman lajini ulkopuolelle mennään, niin samoja asioita olen ollut täällä itsekin testaamassa. Uskon, että jotain näkemystä ja kokemusta minulta löytyy, viime vuosina ompelukonetta ahkerasti mäkihyppypuolella polkenut Ahonen miettii.
Avaa kuvien katselu
Janne Ahonen ja valmentaja Eero Blomqvist kuvasivat… Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Avaa kuvien katselu
kun Elian Lehto haki laskuasentoa tuulitunnelissa. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Mäkihypyssä pukukikkailu on noussut suureksi puheenaiheeksi, mutta alppihiihdossa haarakiilaa ei tarvitse mittailla. Tiivistettynä voisi todeta, että mitä kireämpi puku, sen parempi.
– Tämä laji on siinä mielessä helppo, että saa keskittyä vain yhteen asiaan. Mäkihypyssä puvun pitää olla vauhtimäessä nopea, kun taas lentovaiheessa pitäisi olla pinta-alaa mahdollisimman paljon. Eli ne tavallaan syövät toisiaan, Ahonen avaa.
Ahosen rooli projektissa on toimia mittatilauspuvun räätälinä. Ahonen seuraakin silmä tarkkana, kun tuulitunnelissa mallinnetaan Lehdon laskemista 100 kilometrin tuntinopeudessa. Samalla tietokoneet raksuttavat tarkkaa dataa nopeuksista.
– Tässä on nyt testattu eri kangasmateriaaleja ja sitä, kuinka ne käyttäytyvät olemassa olevilla leikkauksilla. Seuraavaksi pyritään pääsemään eroon puvun lepatuksista ja rypyistä, Ahonen kertoo.
Katso videolta, miltä testailu Otaniemen tuulitunnelissa näyttää.
Avaa kuvien katselu
Otaniemen tuulitunneli on erikoisprojekti, jossa Olympiakomitea on mukana. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tuulitunnelissa voidaan testata laskupukuja kovissa nopeuksissa. Kuva: Jorma Vihtonen / YleJopa kymmenyksien vähennykset loppuaikaan
Alppihiihdossa ainakin Sveitsin maajoukkue on käyttänyt tuulitunneleita apunaan sekä pukujen että laskuasennon testeissä. Lehdolle kokemus on ensimmäinen.
– Paljon on saatu päivän aikana hyvää tietoa. Kaikki puvuthan ovat joka tapauksessa tiukkoja, mutta pääasia on se, että siihen mahtuu sisään ja pystyy liikkumaan. Kyllä minä mieluummin valitsen epämukavan, mutta nopean puvun kuin mukavan ja hitaan, Lehto nauraa.
Lehdon luottamus Janne Ahosen osaamiseen on vahva. Päivän tutkimusten perusteella nopeimmasta kankaasta valmistetaan pukuja erilaisilla leikkauksilla ja niitä testataan vielä uudestaan parin-kolmen viikon kuluttua.
– Innolla odotan, että saadaan vielä nopeampi puku kuin tehtaalta. Ja sehän on ihan selvää, että jos tällä saadaan kymmenys ajasta pois, se on joskus ero sijoilla yhdestä neljään, Lehto laskeskelee.
Eli tekeekö puku miehen?
– Ei, naurahtaa Lehto.
Avaa kuvien katselu
Elian Lehto tähtää kovin tavoittein olympiakauteen. Maailmancupissa hän on ollut parhaimmillaan kymmenes, viime helmikuussa Crans Montanan syöksyssä. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Puku ei myöskään tee olympiavoittajaa, muistuttaa Lehdon valmentaja Eero Blomqvist.
– Kokonaisuus ratkaisee ja välineet ovat vain osa sitä. Puku on kuitenkin yksi sellainen alue, mistä voidaan vielä hakea sekunteja pois. Kaikki kivet ollaan valmiita kääntämään, kun tavoitteet ovat korkealla, Blomqvist näkee.
Avaa kuvien katselu
Syöksylaskija Elian Lehto luottaa Janne Ahosen ompelutaitoihin. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Lehto laskee kisakaudella jokaisen viikonlopun uudella puvulla. Yhteensä pukuja tarvitsee noin parikymmentä.
– Puku venyy ja siihen saattaa tulla osumia, jotka hidastavat sitä. Viime vuonna Lehdolla oli 12 kisapukua ja neljästä viiteen harkkapukua, Sandell kertoo.
Mitkä ovat kustannukset?
– Kankaasta riippuen kisapuvun tuotantokustannukset voivat olla 200 eurosta 1 200 euroon. Tänäänkin meillä on testissä kankaita isolla hintahaitarilla, sillä kallein ei suinkaan välttämättä ole nopein, Sandell kertoo.
Avaa kuvien katselu
Marcus Sandell iloitsi tuulitunnelipäivän annista. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Tutkimus antaa siis myös hyvää osviittaa taloudelliseen suunnitteluun. Puvun lisäksi Otaniemen päivä on ollut antoisa laskuasennon aerodynamiikan tutkimiseen.
– Nyt on päästy testaamaan hyvissä olosuhteissa myös laskuasentoa. Missä asennossa kädet ovat, kuinka matalalla voi olla ja niin edespäin. Tämä on ollut kaikkineen hyvä päivä, Sandell kiteyttää.