Suomessa asuvan Bahar Mozaffarin mukaan tapaus symboloi laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa.
Iranissa syntynyt Bahar Mozaffari tunsi sekä surua että voimaa nähdessään, kuinka ulkoministeri Elina Valtosen (kok) sääret sumennettiin uutislähetyksessä Iranissa.
Mozaffari tuli Suomeen vuonna 2006 kiintiöpakolaisena. Hän on tehnyt töitä Suomessa virkamiehenä jo yli 16 vuoden ajan. Lisäksi hän toimii Women’s International League for Peace and Freedom (WILPF) -järjestössä. Mozaffari valittiin Vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2017.
– Jouduin pakolaiseksi, koska taistelin naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Tiedän mitä merkitsee, kun nainen halutaan tehdä näkymättömäksi. Se voidaan tehdä esimerkiksi hiusten, kasvojen tai jopa säärien sensuroinnin kautta – kuten ulkoministerillemme nyt tapahtui, Mozaffari sanoo.
Valtosen sääret sumennettiin Iranin yleisradioyhtiön Iribin uutisessa, jossa kerrottiin Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin tavanneen Valtosen YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.
Samassa uutisklipissä Iranin ulkoministeri tapaa myös Ruotsin ulkoministerin Maria Malmer Stenergardin. Myös Stenergardin sääret sensuroitiin.
Valtosella ja Stenergardilla oli yllään polveen asti ulottuvat mekot.
Tapaus on Mozaffarin mukaan symboli suuremmasta todellisuudesta.
– On kyse vallasta, joka haluaa hiljentää ja pyyhkiä naiset pois julkisesta tilasta. Yritetään vahvistaa naisen paikan olevan koti.
Ulkoministeri Elina Valtosen sääret sumennettiin Iranin valtiollisella televisiokanavalla. Kuva: / Lehtikuva
Elina VAltosen sumennetut sääret surettivat Mozaffaria, sillä tilanne on arkipäivää Iranissa asuville naisille ja tytöille, kuten Mozaffarin sisarelle.
– He asuvat alistettuina. Sitä yritetään selittää uskonnon kautta, mutta se ei pidä paikkaansa. Ei ole kyse vain uskosta vaan vallasta.
Ulkoministeri Araghchi ei kätellyt Valtosta tavatessaan tämän. Tapaamiseen osallistuneita miespuolisia avustajia Iranin edustajat kuitenkin kättelivät.
Mozaffarin mukaan viesti on selvä.
– Mielestäni se tarkoittaa, ettet ole naisena yhtä arvokas. Kun osa kuvasta vielä sumentamalla poistetaan, se tarkoittaa, ettei sinua kuulu nähdä, Mozaffari sanoo.
– Kun olin Iranissa, saimme arkielämässä tämän viestin joka päivä. Tämä näkyy myös laissa Iranissa. Naisten rooli on hallinnon mielestä selkeä, heidän mielestään naisen paikka on olla kotona. Täytyy olla vaimo ja äiti, joka tottelee miestään ja Iranin lakia.
Elina Valtonen saa Mozaffarilta kiitosta. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Toisaalta Valtosen tapaus on ollut Mozaffarin mukaan myös voimaannuttava. Asia tuli näkyville kansainvälisesti, eivätkä ihmiset voi ummistaa siltä silmiään.
Iranissa teloitetaan päivittäin useita ihmisiä. Amnestyn mukaan esimerkiksi vuonna 2023 Iranissa teloitettiin ainakin 853 ihmistä.
Teloitettujen joukossa on Mozaffarin mukaan myös naisia, jotka ovat uskaltaneet taistella naisten oikeuksien puolesta.
– Pienet eleet, kuten se, että ulkoministeri Valtonen on reagoinut asiaan, osoittavat solidaarisuutta. Se merkitsee paljon meille, jotka tiedämme omasta elämästämme, mitä sorto käytännössä tarkoittaa.
– Kiitos kuuluu ulkoministerille siitä, että hän on uskaltanut olla oma itsensä, eikä muokannut itseään patriarkaalisten sääntöjen mukaan.
Bahar Mozaffari on asunut Suomessa lähes 20 vuotta. Kuva: Eeva Anundi
Kansainvälisen yhteisön reaktiossa on kuitenkin Mozaffarin mukaan havaittavissa kaksinaismoralismia.
Toisaalta paheksutaan Iranin toimia, Mozaffari sanoo, mutta toisaalta Iranin toimijat päästetään globaaleille areenoille.
Iraniin kohdistuvat pakotteet tai sodan uhka rankaisevat Mozaffarin mielestä tavallisia ihmisiä, eivätkä Iranin hallintoa.
– Nämä toimet osuvat erityisesti naisiin, jotka jo valmiiksi kärsivät sorrosta.
Mozaffari korostaa, etteivät iranilaisnaiset ole heikkoja.
– He ovat rohkeita, sitkeitä ja valmiita muuttamaan yhteiskuntaansa, mutta he tarvitsevat liittolaisia. Kansainvälisen yhteisön on aika erottaa Iranin hallinnon rikokset tavallisten ihmisten oikeudesta elää vapaana, Mozaffari sanoo.
– Minä ja monet muut vainoa paenneet naiset toivomme, että maailma tukee ihmisiä, ei hallintoa. Toivon, että iranilaiset naiset saavat itse päättää tulevaisuudestaan. Tärkeintä on, että itsemääräämisoikeus toteutuisi.