Ukrainalle voi tänään tapahtua jotain suurta – Tästä on kyse

EU:n epävirallisessa huippukokouksessa keskustellaan Ukrainan rahoitustarpeista.

Ukrainan kannalta voi keskiviikkona tapahtua jotain suurta.

Kööpenhaminassa alkavassa Euroopan unionin epävirallisessa huippukokouksessa on määrä keskustella Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esityksestä, jolla Venäjän jäädytetyt varat voitaisiin hyödyntää Ukrainan hyväksi.

– Kyllä se ainakin nyt näyttää aiempaa lupaavammalta, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo.

Euroopan unionin alueella on Venäjältä jäädytettyjä varoja 260 miljoonaa euroa, mitä esimerkiksi brittiläinen The Times on luonnehtinut Euroopan ”yhdeksi harvoista vahvoista korteista” Ukrainan sodan suhteen.

Jäädytetyt varat ovat lojuneet käyttämättöminä läpi liki koko täysimittaisen sodan, mutta EU-maiden keväällä 2024 tekemän päätöksen jälkeen niistä kertyneet noin kolmen miljardin euron tuotot on ohjattu EU:n rauhanrahaston kautta Ukrainalle.

Kolme viikkoa sitten pitämässään vuotuisessa linjapuheessaan von der Leyen hahmotteli rahoitusjärjestelyn, jossa Venäjän jäädytettyjä varoja ei käytännössä takavarikoitaisi, vaan ainoastaan lainattaisiin Ukrainalle.

Viime viikolla Financial Timesin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa Saksan liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti tukevansa ajatusta. Hänen mukaansa EU järjestäisi Ukrainalle 140 miljardin euron korottoman lainan, jonka Ukraina maksaisi takaisin vasta, kun Venäjä on maksanut Ukrainalle kaikki sodassa aiheuttamansa vahingot.

– Vaikuttaa, että tällainen oikeudellinen kiertoreitti olisi löytymässä, jossa ne aiemmat huolet finanssijärjestelmälle aiheutuvasta riskistä tai luottamuksen menetyksestä on pystytty jollain tavoin pitämään hallinnassa, Miettinen sanoo.

Ainakin myös Britannia sekä Suomi ja Ruotsi ovat näyttäneet asialle vihreää valoa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson julkaisivat tiistaina yhteisen aloitteen, jolla he käytännössä antavat tukensa von der Leyenin mallille.

– Ukrainan rahoitus turvattaisiin tuleviksi vuosiksi jäädytettyjä varoja vastaan annettavalla lainalla, aloitteessa linjataan.

– Lainan takaisinmaksu tapahtuisi vasta sitten, kun Venäjä on sodan päättymisen jälkeen maksanut sotakorvauksia Ukrainalle.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli syyskuussa pitämässään linjapuheessaan mallin Venäjän jäädytettyjen varojen luovuttamisesta Ukrainalle. ZUMAWIRE/MVPHOTOS

Umpisolmun syyt

Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat ovat suurelta osin belgialaisen Euroclear-pankin tileillä. Niiden hyödyntäminen Ukrainan avuksi on aiheuttanut päänvaivaa periaatteessa jo kolmen ja puolen vuoden ajan.

Umpisolmun taustalla vaikuttaa Miettisen näkemyksen mukaan kaksi syytä, joista toinen on varovaisuus. Hän muistuttaa, että EU-maissa finanssijärjestelmän riskeihin suhtaudutaan eri tavalla.

– Osa Baltian maista ja esimerkiksi Puola ovat olleet hyvin halukkaita etenemään vauhdilla, mutta sitten esimerkiksi Saksa ja Belgia ovat katsoneet tätä asiaa enemmän finanssijärjestelmän luotettavuuden näkökulmasta, hän sanoo.

Myös The Times mainitsee mainekysymyksen yhtenä poliittisena syynä sille, miksi asia ei ole edennyt kolmen ja puolen vuoden aikana. Arvostettu brittilehti katsoo, että Venäjän varojen takavarikointi voisi tahrata mielikuvan Euroopasta luotettavana paikkana tehdä kauppaa ja säikäyttää ulkomaalaisia sijoittajia.

Belgia, jossa Euroclear-pankki sijaitsee, on huolissaan Venäjän kostotoimista ja siitä, että se jäisi yksin vastaamaan lainopillisista haasteista. Ukrainan vankimmat tukijat ovat ilmaisseet pitävänsä huolia ylimitoitettuina.

Miettinen nostaa toiseksi syyksi Unkarin suoran ja johdonmukaisen vastustuksen. Unkari on muun muassa pistänyt kapuloita rattaisiin haastamalla EU:n oikeuteen varojen käyttämisestä Ukrainan tukemiseen.

– Ehkä tämä nyt pöydällä oleva ratkaisu on sellainen, jossa Unkarin veto-oikeus pystyttäisiin ikään kuin kiertämään, Miettinen arvioi.

Taustalla vaikuttaa myös toiveajattelu. The Times noteeraa, kuinka länsimaat uskovat voivansa käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja neuvotteluvalttina, jos Venäjä jossain vaiheessa suostuu hieromaan rauhaa.

Lehti katsoo, että taustalla ovat myös oikeudelliset huolet. Vaikka Euroopalla on ollut Ukrainan auttamiseksi merkittävä valttikortti, pelkona on ollut, että tuomioistuimet katsoisivat sen käytön rikkovan valtioimmuniteettia. Tämä kansainvälisen oikeuden periaate käsittää koskemattomuuden myös valtion omaisuudelle.

Akatemiatutkija Timo Miettinen arvioi, että tilanne Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämisestä Ukrainan hyväksi on lupaavampi kuin aiemmin. OUTI JÄRVINEN

Perustellut huolet

Mikäli Kööpenhaminassakaan ei saada edistettyä Venäjän jäädytettyjen varojen valjastamista Ukrainan hyväksi, se ei Miettisen mukaan suoraan kerro laajemmin EU:n tai Euroopan yhtenäisyydestä tai heikkoudesta.

– Onhan se niinkin, että esimerkiksi venäläistä öljyn- tai maakaasuntuontia ei ole saatu kokonaan katkaistua, hän sanoo.

– Siinä on aitoa riskien arviointia siitä, että jos vaikkapa maakaasuntuonti äkillisesti kokonaan katkeaisi, kyllä se isku osuisi kovempaa Eurooppaan kuin Venäjään.

Asiaan sisältyy siis aitoja riskejä, joiden huomiointia voidaan pitää perusteltuna.

– Tässä on samantyyppistä pohdintaa siitä, että kyllä ne keinot pitää olla sellaisia, jotka eivät pitkällä tähtäimellä järisytä liikaa meidän omia finanssimarkkinoitamme, hän sanoo.

Miettinen huomauttaa kuitenkin, että Unkari on ”vähän erityyppinen” tapaus. Se kertoo jossain määrin laajemmin Euroopasta ja meidän päätöksenteostamme.

– Unkarin vastustus on niin periaatteellista. Jos se jotain Euroopasta kertoo niin sen, että päätöksenteossa on vielä melko paljon alueita, joissa vaaditaan täyttä yksimielisyyttä, hän sanoo.

– Sen takia Unkarin kaltaiset maat pystyvät estämään erilaisten asioiden eteenpäin viemisen.

Unkari ei kuitenkaan pysty estämään von der Leyenin esitystä, sillä se ei vaadi yksimielisyyttä.

Ukrainan kannalta ikävä puoli on kuitenkin se, että von der Leyenin esitys ei ole mikään ”hopealuoti” tai äkillinen apu. Venäläisvarat vapautettaisiin lainoina turvaamaan vasta Ukrainan vuosien 2026 ja 2027 rahoitustarpeita.

– Olen käsittänyt, että Ukrainan ei ole tarkoitus saada kaikkea kerralla, mutta niitä varoja on tarkoitus suunnata ennen muuta sotilastarvikeostoihin. Se ei toteudu ihan päivässä, koska tarvitaan tietysti tavaraa, mitä ostaa, Miettinen sanoo.

Tämän suhteen Eurooppa joutuu jälleen katsomaan Yhdysvaltain suuntaan, sillä Euroopan kapasiteetti ei riitä tuottamaan puolustustarvikkeita kysyntää vastaavalla tasolla.