Hernesaareen aiotaan rakentaa uusi kaupunginosa 7 100 asukkaalle. Alueelle on tulossa myös noin 3 000 työpaikkaa.
Hernesaaren rakentaminen on viivästynyt muun muassa lukuisten valituksen vuoksi.
Tällä viikolla se vihdoin nytkähti eteenpäin.
Hernesaaren rakentaminen voisi alkaa arviolta vuonna 2028.
Kaupunginhallitus (KH) hyväksyi maanantaina (29. syyskuuta) alueen asemakaavan muutoksen, mutta siitä, minkälainen kohtuuhintaisten asuntojen suhde ja painotus on verrattuna vapaarahoitteisiin asuntoihin, aiheutti helsinkiläispoliitikoissa keskustelua.
Tästä jouduttiin äänestämään.
Hernesaari kaavoitetaan entiselle satama- ja telakka-alueelle. Asemakaavoitus ja Tietoa Oy
Vasemmistopuolueet pitivät tärkeinä, että Hernesaareen rakennetaan myös kohtuuhintaisia asuntoja.
Niilo Toivonen (sd.) teki kokouksessa vastaehdotuksen Paavo Arhinmäen (vas.) tukemana, jonka mukaan KH pitäisi tärkeänä, että alueelle tavoitellaan Helsingin AM-ohjelman (asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma) mukaista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa erityisesti kohtuuhintaisen asumisen osalta.
– Haluamme varmistaa, että 7 100 asukkaalle suunniteltuun Hernesaareen rakennetaan myös kohtuuhintaista asumista, jotta helsinkiläisillä on myös tulevaisuudessa varaa asua Helsingissä.
Toivonen korostaa, että Helsingin tulee rakentaa kaupunkia pitkäjänteisesti ja kestävästi.
– Näin Helsinkiin ei synny alueita, joissa asuisi pelkästään esimerkiksi hyvätuloisia tai pienituloisia. Kun rakennamme kohtuuhintaista asumista eri puolille Helsinkiä, ehkäisemme asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota.
Toivosen vastaehdotus hyväksyttiin äänestyksessä äänin 10–5. Ehdotuksen puolesta äänestivät Toivosen ja Arhinmäen lisäksi Elisa Gebhard (sd.), Mia Haglund (vas.), Ville Jalovaara (sd.), Tuuli Kousa (vihr.), Johanna Laisaari (sd.), Silvia Modig (vas.), Tuomas Rantanen (vihr.) ja Reetta Vanhanen (vihr.).
Vastaan äänestivät Vierusen lisäksi Veli-Pekka Dufva (kok.), Otto Meri (kok.), Marcus Rantala (rkp.) ja Daniel Sazonov (kok.).
Listatekstissä todetaan, että ARA-tuotannon säilyttäminen uudistuotannossa noin 20 prosentissa on haastavaa rakentamisen korkean hinnan takia. Haasteita aiheuttaa myös rakennushankkeiden mahdollisuudet päästä ARA-tuotannolta vaadittavaan kustannustasoon.
Kortteleiden välissä on sisäpihoja. Asemakaavoitus ja Tietoa Oy
Kokoomusta edustava Maarit Vierunen teki puolestaan vastaehdotuksen, jossa totesi puoluekaverinsa Otto Meren kanssa, että Hernesaaren asemakaavan kohdalla tavoiteltaisiin AM-ohjelman mukaista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa.
– Oma ehdotukseni tarkoitti, että alueelle pyrittäisiin rakentamaan asuntoja tasapainoisesti AM-ohjelman mukaisesti sekä vapaarahoitteisia ja kohtuuhintaisia asuntoja.
Vierunen myöntää, että ero Toivosen ehdotukseen ei ollut suuri.
– Me emme halua nostaa kohtuuhintaista asumista yli vapaarahoitteisen eli näemme tärkeäksi, että aluetta kehitetään tasapainoisesti AM-ohjelman mukaisesti.
Vierusen ehdotus kaatui äänestyksessä äänin 3–11.
Talot sijoitetaan korttelimaisesti. Asemakaavoitus ja Tietoa Oy
Hernesaaren liikenne suunnitellaan pääasiassa kävelyn, pyöräilyn ja raideliikenteen varaan. Asemakaavoitus ja Tietoa Oy
Hernesaaresta rakennetaan merellinen kaupunginosa, jonne on tulossa asuntojen lisäksi puistoja. Risteilysatama säilyy alueella.
Helsingin Uutiset on kutsunut Hernesaarta Helsingin uudeksi Rivieraksi. Alueesta on julkaistu aiemmin näyttäviä havainnekuvia erityisesti kaikkien käytössä olevasta uudesta rantabulevardista.
Cafe Birgitan suunnalta Hernesaaren uudet talot näyttävät tältä. Asemakaavoitus ja Tietoa Oy
Merisataman jatkeeksi Hernesaaren itärantaan rakennetaan rantapuisto, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus.
Cafe Birgitan ja ravintola Löylyn yhteyteen on asemakaavassa esitetty vierasvenesatamaa.
Venesataman yhteyteen suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyvien toimintojen lisäksi lumen vastaanottoaluetta.
Hernesaareen kaavoitettavien parkkipaikkojen määrästä on käyty vääntöä vuosia.
Aluetta suunnitellaan ”autoriippumattomana”. Korttelialueilla olevien parkkipaikkojen enimmäismääräksi on lukittu nyt 1 900 paikkaa.
Pysäköintipaikat sijoittuvat alueelle markkinaehtoisesti maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin.
Liikenne tukeutuu pääosin kävelyyn, pyöräilyyn ja raidejoukkoliikenteeseen.
Raskas liikenne ohjataan alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille.
Kaupallisten palveluiden osuus on 26 000 kerrosneliömetriä.
Matkustajasatama säilyy. Asemakaavoitus ja Tietoa Oy
Alueella tehdään esirakentamisen aikana paljon meritäyttöjä. Meritäytöt maksavat arviolta 77 miljoonaa euroa aiemmin arvioidun 65 miljoonan euroa sijaan.
Rantarakentaminen maksaa arviolta 41 miljoonaa euroa aiemmin arvioidun 32 miljoonaa euroa sijaan.
Hernesaari on viime vuosikymmenet ollut telakka- ja satamakäytössä.
Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavan hyväksyy vielä viimeisenä kaupunginvaltuusto.