Pääministeri Petteri Orpon mukaan on ”hyvä asettaa irralliset lauseet asiayhteyteen”.
Hallitus on odottanut talouskasvua koko kautensa ajan, mutta monet talousennusteet eivät silti ole olleet ruusuisia.
Keskustan kansanedustaja, entinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen jätti syyskuun alkupuolella kirjallisen kysymyksen pääministeri Petteri Orpolle (kok) Suomen talous- ja työllisyystilanteesta.
Pääministeri sanoi syyskuun alussa, että ”kesän aikana talous on selkeästi piristynyt ja lähtenyt kasvuun” sekä työllisyyskehitys lähtenyt parempaan suuntaan.
Honkonen kuitenkin totesi, että EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomen talous kuitenkin supistui vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttiyksikköä. Lisäksi hän sanoi, että heinäkuun lopussa oli yhteensä noin 340 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Kansanvaltaisen päätöksenteon uskottavuus rakentuu siitä, että vallankäyttäjät puhuvat totta. Tosiasioita vasten näyttää siltä, että pääministeri Orpon lausunnot Suomen talous- ja työllisyystilanteesta eivät pidä paikkaansa, Honkonen sanoi kirjallisessa kysymyksessään.
– Mihin tietoihin ja tosiasioihin pääministeri Orpo yksilöiden perustaa eduskunnalle ja suomalaisille hallituksen nimissä antamat lausuntonsa Suomen talous- ja työllisyystilanteesta ja onko pääministeri Orpo puhunut Suomen talouden kehityksestä tosiasioihin pohjautuen, Honkonen kysyi pääministeriltä.
Pääministeri Orpo vastasi kysymykseen tiistaina eduskunnassa.
Hänen mukaansa ensinnäkin ”on hyvä asettaa edellä mainitut irralliset lauseet asiayhteyteen eli katsoa mitä tarkkaan ottaen totesin talous- ja työllisyyskehityksestä syyskuun alun kyselytunnilla”.
– Eri puolilla Suomea oli kesän aikana lähdössä liikkeelle merkittäviä investointihankkeita. Hankkeista tiedotettiin useissa tiedotusvälineissä, Orpo sanoi.
Vastauksessaan Orpo viittasi myös Tilastokeskuksen 29.8. päivitettyyn tilastoon kausitasoitetusta työpäiväkorjatusta BKT:sta.
– Kun puhutaan talouden piristymisestä ja kääntymisestä kasvuun olennaista on nimenomaan viimeaikainen kehitys, ei vertailu vuoden takaiseen, kuten esimerkiksi edustaja Honkosen kysymyksessä mainituissa esimerkeissä, Orpo perusteli.
– Kesän aikana julkistetut ennusteet ennakoivat työllisyyden olevan ensi vuonna nykyistä korkeammalla tasolla, joten käänne parempaan oli tuolloin käytettävissä olevan informaation valossa väistämätön. Toki käännepisteen täsmällinen ajoitus on haastavaa ja tullaan varmuudella näkemään aineistosta vasta jälkeenpäin, hän jatkoi.
Orpo sanoi, että hänen 4. syyskuuta kyselytunnilla antamansa lausunnot talous- ja työllisyystilanteesta perustuivat kyseisenä ajankohtana käytettävissä olevaan ajantasaiseen tilannekuvaan Suomen talouden ja työmarkkinoiden kehityksestä.
– Ne eivät myöskään ole ristiriidassa edustaja Honkosen kysymyksessä esitettyjen talouskehitystä koskevien havaintojen kanssa, Orpo sanoi.
Petri Honkosta vastaus ei vakuuttanut.
– Pääministerin vastauksen jälkeen joutuu valitettavasti entistä vakavammin kysymään, elääkö pääministeri samaa arkea kuin kodeissa ja työpaikoilla kautta Suomen eletään, Honkonen kritisoi.
Valtiovarainministeriö julkisti syyskuun lopulla tuoreen talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous toipuu taantumasta hitaasti, kun heikko työllisyystilanne ja epävarmuus pitävät kotitaloudet varovaisina.