Juttu tiivistettynä
- Dan Brown, 61, vieraili Helsingissä markkinoimassa romaaniaan Salaisuuksien salaisuus, jossa käsitellään kuolemaa ja tietoisuutta.
- Kirjan tapahtumat sijoittuvat Prahaan, ja mukana on tuttu päähenkilö Robert Langdon.
- Brown on keskustellut rajatilakokemuksia kokeneiden ihmisten kanssa romaaninsa pohjatiedoiksi.
- Kirjan sanoma korostaa dialogin tärkeyttä ja kuolemanpelon vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Dan Brown, 61, saapuu haastatteluun virkeänä. Hän tuntee yhä nahoissaan edellisillan pulahduksen kylmään Itämereen.
Suomeen saavuttuaan hänet vietiin tietenkin heti saunaan ja uimaan. Euroopan-kiertueella on mukana Brownin 89-vuotias isä, ja jopa hän uskaltautui uimaan mereen.
Brown on täynnä energiaa ja elinvoimaa. Hänen hiljattain julkaistussa trillerissään pohditaan kuitenkin kuolemaa ja rajatilakokemuksia.
Salaisuuksien salaisuus (WSOY, suom. Jorma-Veikko Sappinen) on yli 600-sivuinen järkäle, ja siinä sukelletaan ihmisen tietoisuuden syvyyksiin.
Mukana on jälleen symboleja, koodeja ja historiaa, sillä päähenkilönä on tuttuun tapaan Robert Langdon. Sama symbolitutkija seikkaili jo Da Vinci -koodissa, josta tuli maailmanlaajuinen ilmiö yli 20 vuotta sitten.
Mitä tapahtuu, kun kuolemme?
Tällä kertaa romaanin tapahtumat sijoittuvat Prahaan. Siellä kohtaavat itä ja länsi, mystiikka ja tiede sekä elämä ja kuolema. Brownille tyypilliseen tapaan juonenkäänteitä riittää.
Vaikka juonen kuljetus on vauhdikasta, kirjassa yritetään päästä ihmisen tietoisuuden rajamaille. Keskeinen kysymys romaanissa on: mitä tapahtuu, kun kuolemme?
Dan Brown kiinnostui aiheesta noin kahdeksan vuotta sitten, kun hänen äitinsä kuoli.
– Se oli raskasta. Me kaikki olemme menettäneet läheisiä, ja silloin tietysti haluaa uskoa, että kuoleman jälkeen olisi jotain. Ajatus tuo lohtua.
Avaa kuvien katselu
Uusimman trillerin kirjoittaminen muovasi Dan Brownin ajatusmaailmaa. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Brown perehtyi perusteellisesti ihmisen tietoisuuden olemukseen. Hän keskusteli tiedemiesten kanssa ja luki aiheesta kirjoitettuja tekstejä ja tutkimuksia.
Hän toi kirjaan toisen päähenkilön Langdonin rinnalle. Katherine Solomon on noeetikko, joka edustaa kiisteltyä tieteenalaa, jossa tutkitaan inhimillistä tietoisuutta ja rajatiloja. Solomonin hahmo esiintyi sivuroolissa jo romaanissa Kadonnut symboli (WSOY 2009).
Lisäksi Brown tapasi ja haastatteli kirjaa kirjoittaessaan kymmeniä ihmisiä, joilla oli rajatilakokemuksia. Ihmiset kertoivat esimerkiksi kokemuksista, joissa he olivat kliinisesti kuolleet leikkauspöydälle, mutta heidät oli elvytetty henkiin.
Brown hämmästyi kokemusten samankaltaisuudesta. Suuri osa oli kokenut irtautuvansa ruumista ja tarkkaillut tapahtumia ikään kuin ulkopuolelta.
– Nämä ovat hämmästyttäviä väitteitä, mutta ne toistuivat haastatteluissa.
Avaa kuvien katselu
Salaisuuksien salaisuus julkaistiin maailmanlaajuisesti syyskuun alkupuolella. Se on Brownin kahdeksas suomennettu romaani. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Brown halusi kysellä rajatilan kokeneiden ihmisten tuntemuksista, jotta pystyisi kirjoittamaan asiasta.
– Haastattelin lukemattomia ihmisiä, jotka kertoivat samankaltaisista tuntemuksistaan, joten minun oli helppo kuvailla kirjassa kuoleman hetkeä.
Brown myöntää, että hänen oma ajatusmaailmansa on muuttunut kahdeksan vuoden kirjoitusprosessin aikana.
– Jos minulta olisi kysytty kahdeksan vuotta sitten, mitä tapahtuu, kun kuolemme, vastaukseni olisi ollut: ei mitään, täysi pimeys, loppu.
Nyt hän on tullut tulokseen, että tietoisuutemme saattaa sittenkin ylittää kuoleman – jollain tapaa.
– Siihen on mukava uskoa. En ole kokenut suurta valaistumista tai mystistä kokemusta, eikä äitini ole puhunut minulle. Olen päätynyt näihin ajatuksiin perehdyttyäni tähän tieteenhaaraan.
Brown vertaa itseään päähenkilöönsä Langdoniin, joka on tieteeseen uskova skeptikko. Kirjan kuluessa Langdon alkaa kuitenkin taipua kumppaninsa Solomonin mystisten näkemysten kannalle.
Brown haluaa korostaa kirjaansa upotettua sanomaa dialogin tärkeydestä. Vastakkaiset näkemykset maailmasta voivat elää rinnakkain ja hyväksyen. Tai jopa rakastuen, kuten Langdonille ja Solomonille käy.
Dan Brown kertoo kirjansa ydinajatuksesta.Kuolemanpelko ohjaa elämäämme
Kuolema ja sen pelko ovat vahvasti läsnä Brownin romaanissa. Siinä esitetään kiinnostava näkemys, että kuolemanpelko on monien nykymaailman vitsausten takana. Pelko ajaa ihmisiä itsekkyyteen, materialismiin, luonnonvarojen riistoon, nationalismiin ja sotiin.
– Ajatus siitä, että tämä elämä on vain yksi pysäkki paljon pitemmällä matkalla, voisi hillitä huonoa käytöstämme.
Brown pohjaa teoriansa rajatilan kokeneiden ihmisten kokemuksiin.
– Heille on tyypillistä yhteyden tunne. ”Kuoleman” kokeneet usein muuttavat elämäänsä radikaalisti. He luopuvat rahoistaan, vaihtavat ammattia tai ylipäätään muuttavat käyttäytymistään.
Elämäntapamme muuttuisi Brownin mukaan täysin, jos koko ihmislaji muuttaisi ajatteluaan tähän suuntaan.
Avaa kuvien katselu
Dan Brown pysähtyi Helsingissä Euroopan kiertueensa aikana. Kuva: Petteri Bülow / YlePapin sanat sysäsivät tieteen pariin
Brownin kiinnostus tieteisiin ja uskontoihin juontaa juurensa kotoa. Hänen äitinsä oli kirkon urkuri ja isä matemaatikko.
– Äitini tapasi sanoa, että tiede ja uskonto ovat kaksi eri kieltä, jotka yrittävät kertoa samaa tarinaa. Mielestäni se oli kaunis tapa katsoa asiaa.
Lapsena Brown uskoi Aatamiin ja Eevaan ja luomisoppiin. Noin 10-vuotiaana hänen mielensä kuitenkin muuttui. Hän pääsi luokkaretkellä luonnontieteelliseen museoon, jossa sai ensikosketuksen evoluutioon.
– Kysyin seurakuntamme papilta, että kumpi näistä tarinoista on tosi, Aatami ja Eeva vai evoluutio? Pappi tokaisi, etteivät kiltit pojat kysele tuollaisia. Suutuin. Siitä alkoi kiinnostukseni tieteitä kohtaan, muistelee Brown.
Brown peri äidiltään kiinnostuksen musiikkiin. Lapsena hän lauloi kirkkokuorossa, ja nuorena hän jopa yritteli uraa muusikkona. Menestystä ei kuitenkaan tullut.
Eikä menestystä tullut edes ensimmäisillä romaaneilla. Niitä ei ostanut juuri kukaan. Kunnes sitten vuonna 2003 Da Vinci -koodi räjäytti pankin. Siitä tuli ilmiö, josta puhuivat kaikki. Menestystä kasvatti kirjan pohjalta tehty elokuva, jossa Robert Langdonia esittää Tom Hanks.
Da Vinci -koodin jälkeen julkaistuja Dan Brownin kirjoja on myyty paljon, mutta niistä ei ole enää tullut samanlaisia ilmiöitä. Etenkin kriitikot ovat olleet nuivia. Brownia on moitittu laskelmoivaksi kirjailijaksi, joka kirjoittaa huonosti ja lainaa tietonsa Wikipediasta.
Nykyään Brown on tottunut kitkeriin kriitikoihin.
– Totta kai haluaisin, että kaikki rakastaisivat kirjojani, mutta se ei ole luovien alojen luonne.
Avaa kuvien katselu
Markkinointikiertueensa aikana Dan Brown on kirjoittanut tuhansia signeerauksia. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Dan Brown ei voi vielä päästää kokonaan irti Salaisuuksien salaisuudesta, sillä hän on mukana työstämässä Netflix-sarjaa, joka on tekeillä kirjan pohjalta.
Sen Brown lupaa, että Robert Langdonin seikkailut tulevat jatkumaan. Uusi romaani on suunnitteilla. Ensin on löydettävä tarinalle sopiva sijainti. Brown sanoo pitävänsä silmät auki Euroopan kiertueellaan.
Sauna ja hyinen meri tekivät vaikutuksen kirjailijaan, mutta se ei taida vielä riittää?
– Tiedä sitä, Helsinki-code olisi kyllä hyvä nimi kirjalle, Brown nauraa.