HS Kirkkoniemessä|HS todisti Venäjän delegaation vierailua Norjassa. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää julkista tapaamista ongelmallisena.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Norjan Puolustusvoimat tapasi tiistaina Venäjän rajavartioston delegaation Kirkkoniemessä norjalaisella vartiolaivalla.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää julkista tapaamista ongelmallisena ja epäjohdonmukaisena Nato-maalle.
Norjan mukaan kyseessä oli vakituinen tapaaminen, jossa käsiteltiin rajayhteistyötä ja Barentsinmeren asioita.
Moshesin mukaan julkinen tapaaminen voidaan tulkita Kremlissä merkkinä Euroopan pehmenemisestä Venäjän suhteen.
Norjan Puolustusvoimat tapasi tiistaina Venäjän rajavartioston delegaation Kirkkoniemessä. Tapaaminen järjestettiin KV Barentshav -nimisellä norjalaisella vartiolaivalla.
Venäjän rajavartiosto on osa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:tä.
HS oli paikalla, kun sodanharmaa alus palasi Kirkkoniemen satamaan liikuttuaan tunteja Barentsinmerellä. Alus rantautui satamaan neljän maissa iltapäivällä Norjan aikaa.
KV Barentshav -alus saapui Kirkkoniemen satamaan. Kuva: Juha Salminen / HS
Noin puoli tuntia myöhemmin aluksesta poistuivat Venäjän rajavartiopalvelun Länsi-arktisen alueen rajavartiopalvelun johtaja Andrei Kudimov ja Norjan pääesikunnan vara-amiraali Rune Andersen delegaatioineen.
Edustajat siirtyivät laivasta henkilöautoon ja pikkubussiin. Seurueessa oli kymmenkunta ihmistä, sekä Norjan että Venäjän edustajia.
”Jos Suomessa korkean tason rajavartijat tapaisivat julkisesti laivassa tai muualla, sanoisin, että se olisi skandaali”, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes toteaa.
Suomen itäraja on ollut suljettuna kohta kaksi vuotta. Suomessakin Rajavartiolaitos keskustelee Venäjän rajavartiopalvelun kanssa rajaturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tapaamiset eivät kuitenkaan tapahdu vastaavalla tavalla julkisesti, ja asiat ovat varsin suppeita verrattuna aikaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022.
Andrei Kudimov kätteli norjalaiset ennen poistumistaan laivasta. Kuva: Juha Salminen / HS
Vara-amiraali Rune Andersen poistui laivasta Kudimovin jälkeen. Kuva: Juha Salminen / HS
HS kysyi Norjan puolustusvoimilta kommenttia tapaamisesta. Vastauksena viestinnän sähköpostiosoitteesta lähetettiin pelkkä linkki tiistai-iltana julkaistuun tiedotteeseen. Ennakkotietoa tapaamisesta ei julkisuuteen kerrottu.
Sen mukaan kyse oli vakituisen kokousrakenteen mukaisesta tapaamisesta. Norjan valtuuskuntaan kuuluivat pääesikunnan edustuksen lisäksi esimerkiksi rannikkovartioston edustajat. Venäjän valtuuskunta saapui norjaan Storskogin rajanylityspaikan kautta. Kokouksen asialistalla olivat rajayhteistyö, Barentsinmeren yhteistyö sekä etsintä- ja pelastustoiminta.
The Barents observer -lehden mukaan kokouksessa puhuttiin myös kalastuksen valvonnasta, mikä oli syy tapaamiseen merellä.
Kansainvälinen tilanne on viime aikoina ollut erityisen jännitteinen. Norjan viranomaiset tiedottivat syyskuussa, että venäläiskoneet ovat loukanneet Norjan ilmatilaa kolmesti tänä vuonna. Tapaukset ovat Norjan ja Venäjän rajaseudulta.
Moshesin mukaan Norjalla on pitkät perinteet arktisen alueen yhteistyöstä Venäjän kanssa. Maa ei kuulu Euroopan unioniin.
Hän näkee tilanteen samantyyppisenä kuin muualla Euroopassa sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin. Tuolloin Euroopassa asetettiin samaan aikaan Venäjä-pakotteita ja pidettiin yllä maiden välistä vuoropuhelua, ja se oli jopa virallinen EU:n linja.
Moshesin arvion mukaan tämänkaltainen toimintamalli on ongelmallinen.
”Totta kai Norjan kohdalla on kiinnitettävä huomiota epäjohdonmukaisuuteen. Et voi hyväksyä yhtä käytäntöä Naton jäsenenä ja toista matalammalla tasolla.”
Hänen mukaansa verrokkimaina tapauksessa voisi pitää Venäjän Natoon kuuluvia rajanaapureita. Suomen lisäksi näitä ovat Baltian maat ja Puola.
”Mikään näistä maista ei toimisi näin tällä hetkellä.”
Moshes huomauttaa, että julkinen tapaaminen lähettää aina viestin. Hänen mukaansa se tulkitaan Kremlissä todennäköisesti merkkinä Euroopan pehmenemisestä.
”Joka kerta, kun Euroopassa tapahtuu jotain tällaista, Kreml alkaa odottaa, että eurooppalaiset luovuttavat.”
Miehistö laski lipun, ja laiva jäi satamaan. Kuva: Juha Salminen / HS