Yhdysvallat ei voi painostaa Venäjää kuin Hamasia. Ukrainan kiristämisessäkin tuli jo raja vastaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Sulka hattuun Donald Trumpille. Toivottavasti sodan tuulet eivät vie sitä heti.
Trumpia on alkuviikosta kiitetty kovasti hänen rauhansuunnitelmastaan Gazassa. Sen onnistumiselle nähdään realistisia mahdollisuuksia.
Euroopassa vielä merkittävämpi juttu olisi rauha Ukrainalle. Siellä sota vaikuttaa vain kiihtyvän. Trumpin toimilla asiassa saattaa silti olla sisäinen logiikka. Tulokset vain puuttuvat.
Trump. Rauhantekijä? Kuva: Ken Cedeno / Reuters
Gazassa Trumpin suunnitelma perustuu siihen, että Hamas on käytännössä lyöty. Sen sodan aloittaneiden karmeiden terroritekojen vuoksi Hamasille on tarjolla vähän sympatiaa.
Niinpä Trump saattoi kehittää rauhansuunnitelman, jonka Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu voisi ehkä hyväksyä. Hamasilta ei kysytty.
Trumpin ihannemaailmassa sama toimisi Ukrainankin tapauksessa. Ei vain toimi.
Venäjä on liian iso selkä seinää vasten laitettavaksi. Ukraina on riippuvainen amerikkalaisaseista, jotka ovat muuttumassa maksullisiksi. Trumpillakin on kuitenkin rajat sen kiristämisessä.
Pinnalta Trump on epälooginen. Välillä hän julistaa, että Venäjällä on kaikki valttikortit käsissä. Välillä Trump ilmoittaa, että Ukraina pystyy valtaamaan menetetyt alueensa takaisin.
Jokaista töräytystä seurataan tarkasti Venäjän naapurimaissa kuten Suomessa.
Netanjahu sai tarjouksen, jonka voi hyväksyä. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / / AFP Lehtikuva
Mutta Trump voi silti katsoa toimineensa loogisesti. Hän ilmoitti alun perinkin, että painostaisi Ukrainaa aseavulla, josta se on riippuvainen.
Tämä on myös toiminut niin, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tinkinyt kannoistaan. Käytännössä Ukraina voisi olla valmis ainakin aselepoon, vaikka de facto menettäisi miehitettyjen alueiden hallinnan Venäjälle.
Venäjää Trump uhkasi tulleilla ja tehokkaampien aseiden myymisellä Ukrainalle.
Ukraina onkin viime päivinä iskenyt ohjuksilla entistä syvemmälle Venäjälle. Tällä voi olla Yhdysvaltain hyväksyntä.
Yhdysvallat ei pysty painostamaan Venäjää suoraan tulleilla, koska maiden kauppa on vähäistä. Yhdysvallat on asettanut Intialle rankaisutulleja venäläisen öljyn ostamisesta. Vaikutus on toistaiseksi ollut vähäinen.
Kiinan rankaiseminen on jäänyt puheeksi ja Venäjältä öljyä ostava tärkeä Nato-liittolainen Turkki saa olla rauhassa.
Trump voi vedota siihen, että ei Eurooppakaan tee mitään Venäjän taloudellisten tukijoiden painostamiseksi.
Putin. Pelko hänenkin takaraivossaan raksuttaa. Kuva: President of Russia Office / ZUMA MVPhotos
Mutta Trumpilla toimissa Ukrainan ja Venäjän suhteen on siis järjen hiven. Tehokkaasti toteutettuna niillä voisi olla vaikutusta hyökkäyssotaan, johon Venäjä uhraa satoja tuhansia nuoria miehiään.
Presidentti Vladimir Putin ei ole oikeasti demokraattisesti valittu johtaja, jonka tarvitsisi pelätä äänestäjiä. Mutta kyllä kansan kasvava tyytymättömyys hänenkin takaraivossaan raksuttaa. Venäjän johtajat pelkäävät aina kaaosta.
Sitä Yhdysvallat voisi edistää. Ongelma on kuitenkin siinä, että se voi olla itsekin ajautumassa kaaokseen.