Työttömyys|Tutkijat Mika Maliranta ja Sakari Lähdemäki sanovat, että työpaikat ovat vähentyneet vähemmän kuin työttömyystilastosta voisi päätellä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Työmarkkinatutkijat Mika Maliranta ja Sakari Lähdemäki arvioivat, että Suomen työttömyys ei ole niin vakavaa kuin tilastot antavat ymmärtää.
Työttömyysaste on noussut kymmeneen prosenttiin, mutta tehdyt työtunnit ovat vähentyneet maltillisemmin.
Tutkijat selittävät ristiriitaa muun muassa uusilla työnhakijoilla ja maahanmuutolla.
Suomen työtilanne on huonontunut, mutta ei niin paljon kuin mitä työttömyysasteen noususta voisi päätellä, sanovat työmarkkinoiden tutkijat Mika Maliranta ja Sakari Lähdemäki.
Saman arvion esitti HS:n aiemmassa artikkelissa valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila.
Työttömyysasteen kausivaihteluita tasoittava trendiluku nousi elokuussa kymmeneen prosenttiin. EU:n työttömyyslistauksessa Suomi on nyt toinen Espanjan jälkeen.
Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan on tärkeä katsoa myös tehtyjä työtunteja. Ne ovat laskeneet, mutta eivät yhtä dramaattisesti työttömyysasteen nousutahtiin verrattuna.
”Työttömyyslukujen kasvu on ollut korkeampi kuin mitä tehtyjen työtuntien vähenemisen perusteella voidaan ennustaa”, hän sanoo.
Maliranta muistuttaa, että työttömyysastetta mitataan otokseen perustuvalla kyselytutkimuksella. Siinä tietyltä otannalta ihmisiä kysytään, ovatko he aktiivisesti hakemassa töitä.
Työttömäksi ei määritellä, jos ei hae töitä. Siksi työttömyys voi kasvaa myös niin, että aiemmin työvoiman ulkopuolella kotona ollut ihminen alkaa etsiä töitä. Tällainenkin ihminen kirjataan uudeksi työttömäksi.
Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta sanoo suomalaisten tekevän yhä verraten paljon töitä, kun katsotaan työtunteja suhteutettuna työikäisiin. Kuva: Juha Salminen / HS
Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki on sitä mieltä, että Suomen nykyinen kymmenen prosentin työttömyysaste antaa maan tilasta liian pahan kuvan.
”Työttömyys on oikeastikin kasvanut, mutta ei välttämättä näin paljon”, hän sanoo.
Lähdemäki selittää ristiriitaa juuri sillä, että uusia ihmisiä on tullut aktiivisiksi työnhakijoiksi ja sitä kautta osaksi työttömyystilastoa. Näin ollen työttömyysasteen kasvu koostuisi ainakin osin uusista työnhakijoista eikä vain työnsä juuri menettäneistä, kuten helposti voisi kuvitella.
”Selittävä tekijä voi olla maahanmuutto. Että on uusia ihmisiä, jotka vastaavat kyselyssä, että he ovat aktiivisesti etsineet töitä”, Lähdemäki arvioi.
Tilastokeskuksen luvuista ei kuitenkaan suoraan näe, kuinka moni uusi työnhakija on maahanmuuttaja.
”Tämä on kuuma ja poliittisesti merkittävä aihe, mutta tältä osin olemme hieman hämärän peitossa.”
Tiedolla olisi merkitystä poliittisten lääkkeiden keksimisessä. Keskusta ja Liike Nyt ilmoittivat jo tekevänsä työttömyydestä hallitukselle välikysymyksen.
Etlan Sakari Lähdemäen mukaan työttömyyden kasvu alkaa nyt näkyä palvelualalla, mikä voi olla seurausta myös hallituksen leikkausten aiheuttamasta kuluttajien varovaisuudesta. Kuva: Etla
Lähdemäen mukaan työttömyyden kasvu alkoi rakennusalalta, kun korkotason nousu hyydytti asuntomarkkinat. Myös teollisuudella oli vaikeuksia. Hänen mukaansa näillä aloilla näkymät ovat jo hieman paremmat kuin aallonpohjassa.
Sen sijaan työttömyys on alkanut vaivata aiempaa enemmän palvelualoja, mikä voi Lähdemäen mukaan johtua myös hallituksen kulutusta hillitsevistä leikkauspäätöksistä.
”Talous voisi kasvaa voimakkaammin, jos yksityinen kulutus kasvaisi voimakkaammin.”
Talouskasvun kannalta työtunneilla on enemmän väliä kuin sillä, kuinka moni ihminen niitä on tekemässä.
Laboren Malirannan mielestä työllisyyskeskustelussa pitäisi katsoa ennen kaikkea tehtyjä työntunteja suhteutettuna työikäisen väestön määrään. Tällä mittarilla Suomi sijoittuu Malirannan mukaan eurooppalaisessa vertailussa edelleen hyvin, esimerkiksi Tanskan ja Saksan edelle.
Suomessa osa-aikaista työtä tehdään vähemmän kuin Tanskassa ja esimerkiksi työvoiman ulkopuolella olevia kotiäitejä on vähemmän kuin Saksassa.
”Suomi on edelleen työtä tekevä maa”, Maliranta sanoo.