EU-maiden päämiehet ovat keskustelleet keskiviikkona ensimmäistä kertaa komission aloitteesta hyödyntää paremmin Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok). Pete Anikari
Keskeisenä ajatuksena on turvata Ukrainan rahoitus lähivuosiksi lainalla, jossa hyödynnettäisiin Venäjän jäädytettyjä varoja.
Lainan takaisinmaksu tapahtuisi vasta sitten, kun Venäjä on sodan päättymisen jälkeen maksanut sotakorvauksia Ukrainalle.
– On erinomaista, että komissio teki aloitteen jäädytettyjen varojen tehokkaammasta käytöstä. Tätä olen esittänyt vuosien ajan, ja nyt meillä on ratkaisun avaimet käsissämme. Kävimme asiasta tänään todella hyvän ja tärkeän keskustelun EU-päämiesten kesken, pääministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi valtioneuvoston tiedotteessa keskiviikkona.
Kyseessä on EU-maiden epävirallinen huippukokous, jossa ei tehdä varsinaisia päätöksiä.
Tiistaina uutisoitiin, että Suomen ja Ruotsin pääministerit Orpo ja Ulf Kristersson ovat toimittaneet Euroopan komissiolle ja jäsenmaille yhteisen aloitepaperin, jossa he antavat tukensa Venäjän jäädytettyjen varojen käytölle Ukrainan hyväksi.
Suomi ja Ruotsi katsovat kirjeen mukaan, että Venäjän jäädytetyt varat tulee käyttää Ukrainan rahoituksen turvaamiseen ”laajimmassa mahdollisessa mitassa”.
Euroopan unionin alueella on Venäjältä jäädytettyjä varoja 260 miljardia euroa, mitä esimerkiksi brittiläinen The Times -lehti on luonnehtinut Euroopan ”yhdeksi harvoista vahvoista korteista” Ukrainan sodan suhteen.
Orpo: ”Nyt on momentum päästä eteenpäin”
Orpon mukaan keskustelu jatkuu Eurooppa-neuvoston varsinaisessa huippukokouksessa lokakuun lopussa.
– Nyt on momentum päästä eteenpäin. On niin Ukrainan kuin koko Euroopan kannalta tärkeää, että onnistumme. Sanojen on muututtava teoiksi, Ukrainan hyväksi, Orpo sanoo.
Kööpenhaminan epävirallinen kokous pohjusti myös toista lokakuun lopun huippukokouksessa esille nousevaa asiaa. EU:n päämiehille on määrä esitellä puolustuksen tiekartta, joka ohjaa Euroopan puolustuksen vahvistamista vuoteen 2030 mennessä.
Ennakkotietojen perusteella sen keskeisinä elementteinä tulevat olemaan EU:n itäisen reunan puolustusta vahvistava ’Eastern Flank Watch’ sekä EU:n droonimuuri.
Orpon mukaan nämä ovat Suomelle keskeisiä aloitteita ja kertovat siitä, että Suomen vaikuttamistyö on ollut tehokasta.
– Koko EU:n itäisen reunan puolustaminen on nyt EU-pöytien pääpuheenaihe. Korostin kollegoilleni aivan erityisesti, että olemme osoittaneet solidaarisuutta monissa asioissa jo vuosien ajan. Nyt on aika osoittaa solidaarisuutta itäistä ja pohjoista Eurooppaa kohtaan nimenomaan puolustuksessa, Orpo sanoo.
Ennen keskiviikon kokousta Orpo kävi tutustumassa siihen, miten Suomi osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen huippukokousten aikana.
Orpo kertoo olevansa todella ylpeä siitä osaamisesta ja ammattitaidosta, mitä suomalaiset ovat Tanskaan tuoneet.
– Kyse on paitsi Tanskan ja Itämeren alueen, myös koko Euroopan yhteisestä asiasta. On hienoa, että Suomi pystyi vastaamaan Tanskan avunpyyntöön ja lähettämään juuri sellaista osaamista, mitä Tanska pyysi, Orpo sanoo.