Useimmat uhreista ovat eläkkeellä olevia suomalaisia, jotka ovat menettäneet huijauksessa elinikäiset säästönsä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Poliisi on paljastanut laajan petoskokonaisuuden, jossa kansainvälinen rikollisryhmä on huijannut satoja suomalaisia.
Uhreina on ollut 220 suomalaista, joilta on viety yhteensä ainakin 2,8 miljoonaa euroa.
Rikollisryhmällä on ollut soittokeskukset ulkomailla, ja he ovat esiintyneet pankin virkailijoina huijatakseen uhreja.
Poliisi tiedotti torstaina laajasta rikoskokonaisuudesta, jonka uhreina on ollut satoja suomalaisia. Heiltä on viety yhteensä useita miljoonia euroja varoja.
Rikoksia on tutkittu nimikkeillä petos, törkeä petos, rahanpesu sekä törkeä rahanpesu.
Rikoshyötynä saatuja puhelimia ja rahaa. Kuva: Poliisi
Poliisi epäilee rikoksista järjestäytynyttä, kansainvälistä rikollisryhmää, joka koostuu kymmenistä henkilöistä. Suuri osa tiedossa olevista epäillyistä on Ruotsin ja Suomen kansalaisia.
Poliisin tiedotteessa kerrotaan, että poliisilla on tällä hetkellä 28 epäiltyä, joista suurin osa on Ruotsin ja Suomen kansalaisia. Pääepäiltynä on 19 henkilöä, jotka ovat iältään nuoria, noin 25–40-vuotiaita.
Lisäksi poliisi on paljastanut 327 epäiltyä suomalaista rahanpesijää.
15 epäiltyä on ollut vangittuna käräjäoikeuden päätöksin. Osa pääepäillyistä on edelleen pakkokeinojen kohteena.
Rikoshyöty muutettiin käteiseksi. Kuva: Poliisi
Ensimmäinen esitutkintapöytäkirja on toimitettu syyttäjälle.
Nyt syyttäjälle menneessä esitutkintakokonaisuudessa uhreina on ollut poliisin mukaan 220 suomalaista, joilta on viety yhteensä ainakin 2,8 miljoonaa euroa, ja jopa 4,16 miljoonaa euroa on ollut rikollisille alttiina vietäväksi.
Poliisi on pystynyt palauttamaan uhreille 870 000 euroa yhteistyössä pankkien kanssa. Poliisin tiedossa on, että rikollisorganisaation tekemien rikosten riskivahinko on kaiken kaikkiaan jo yli 10 miljoonaa euroa.
Useimmat uhreista ovat eläkkeellä olevia suomalaisia, jotka ovat menettäneet huijauksessa elinikäiset säästönsä. Huijarit ovat myös ottaneet uhrien nimissä, pikapäätöksellä myönnettäviä, pankkien vakuudettomia lainoja uhrien pankkitunnuksilla. Luottokorteilla on tehty verkko-ostoksia, ja luottokorttitilin varat on siirretty huijareiden haltuun.
Bulvaanin verkkopankin saldo. Kuva: Poliisi
Kaikissa rikoksissa näkyy poliisin mukaan yksinkertainen ja selkeä kaava. Pankin tai rahoituslaitoksen virkahenkilönä esiintyvä huijari on saanut uhrin uskomaan, että hänen nimissään on jätetty laina- tai rahoitushakemuksia. Kun uhri on ilmoittanut, ettei hän ole tehnyt tällaisia asioita, virkailijana esiintynyt henkilö on kertonut aloittavansa hakemusten peruuttamisen.
Todellisuudessa tilillä olleita varoja on alettu siirtää rikollisten hallinnoimille tileille. Tilisiirtoja varten uhri on saatu luovuttamaan huijarille pankkitunnuksensa ja kirjautumisvarmenteensa sekä hyväksymään tilisiirrot.
Tilisiirrot on tehty pääosin suomalaisille bulvaanitileille, joista rahat on nostettu käteiseksi tai niillä on ostettu matkapuhelimia, jotka on myyty eteen päin. Lopulta pesty rikoshyöty on saatu siirrettyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Poliisin tiedossa on, että rikoshyötyä on muunnettu myös kryptovaluutoiksi.
Kuitti bulvaanien ostamista matkapuhelimista. Rikoshyödyllä nostettiin matkapuhelimia. Kuva: Poliisi
Epäillyt ovat toimineet ammattimaisesti ja perustaneet organisaation rikosten tehtailua varten. Jokaisella on ollut toiminnassa oma selkeä roolinsa, joista on yhdessä muodostunut laaja rikoskokonaisuus ja organisaatio.
Rikollisryhmällä on ollut soittokeskukset Espanjassa, Marokossa, Irlannissa ja Ruotsissa, eli huijauspuheluja on soitettu sieltä keskitetysti. Myös Kuopioon on yritetty perustaa soittokeskusta.
Poliisin tiedossa on, että organisaatiossa eri rooleja ovat olleet muun muassa puhelujen soittaja, rahojen siirtäjä, bulvaanitilien hankkija ja vartija sekä bulvaani eli rahanpesijä. Rahanpesusta epäiltyjä tutkitaan omina rikosasioinaan epäiltyjen asuinpaikkakunnilla. Rahanpesusta epäillään yhteensä 327 henkilöä Suomessa.
Rikosten suunnitelmallisuudesta ja rikollisten järjestäytymisestä kertovat myös se, että rikollisryhmä on tuottanut huijauspuheluja varten muun muassa käsikirjoituksia. Huijauspuhelujen soittamiseen annettiin jopa koulutusta.
Huijauspuheluja varten laadittiin käsikirjoituksia. Kuva: Poliisi
Epäillyillä on ollut käytössään soittolistoja, joita poliisi on saanut haltuunsa. Haltuun saaduilla listoilla on ollut noin 32 000 ihmisen nimet ja puhelinnumerot. Poliisi epäilee, että rikolliset ovat suodattaneet yhteystietolistoista erityisesti nimiä, jotka viittaavat ikääntyneihin henkilöihin. Poliisi epäilee, että epäillyt ovat keränneet yhteystietoja muun muassa julkisista lähteistä.
Poliisin esitutkinta jatkuu, sillä poliisin tietojen mukaan petosten taustalla olevan rikollisryhmän toiminta jatkuu edelleen.