Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallitus keventää polttoaineiden verotusta. Lausuntokierroksella esitys saa moitteita etenkin ilmastotavoitteen näkökulmasta. Myös valtion verotulot vähenevät.
Bensan ja dieselin pumppuhinnat voivat hieman laskea hallituksen päätöksellä. Joel Maisalmi
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus esittää polttoaineiden verotukseen muutosta.
Sen myötä valmistevero laskisi bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden kohdalla keskimäärin 2,7 senttiä litralta. Dieselin ja sitä korvaavien tuotteiden osalta alennus olisi keskimäärin 2,4 senttiä litralta.
Kyse on nestemäisten polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta niin, että liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteita muutettaisiin.
Muutoksen seurauksena valtion verotulot laskisivat ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja vuonna 2027 jo 96 miljoonalla eurolla.
Nestemäisten polttoaineiden verotus koostuu Suomessa kolmesta osasta: energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja pienestä huoltovarmuusmaksusta. Tavoite nimenomaan hiilidioksidiveron keventämisestä sadalla miljoonalla eurolla löytyy jo Orpon hallituksen hallitusohjelman liitteestä.
Seuraavaksi hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn.
Ilmastotavoite karkaa
Hallituksen esityksen lausuntokierroksella yksi yleisimmistä moitteista koski veroalen kohdistamista hiilidioksidiin.
Esimerkiksi Kemianteollisuus ei vastusta verotuksen keventämistä, mutta katsoo, että päästöjen vähentämisen kannalta tehokkaampaa olisi keventää energiasisällön verottamista. Tällöin veroale ei suosisi fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisten yli.
– Suomen ilmastotavoitteiden toteutuminen näyttäisi tämän muutoksen jälkeen vieläkin haasteellisemmalta ja riskit sanktioille kasvaisivat. Lisäksi muutos ei lisää luottamusta investoida vähäpäästöisien polttoaineiden tuottamiseen, Kemianteollisuuden lausunnossa todetaan.
Samoilla linjoilla on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Se toteaa lausunnossaan, että hiilidioksidiveron alentaminen hidastaa liikenteen päästövähennystoimia tilanteessa, jossa Suomi ei ole pääsemässä liikenteen osalta päästötavoitteisiinsa vuonna 2030.
Myös ympäristöministeriöstä esitetään huoli ilmastotavoitetta koskien. Mikäli hallitus ei tee kompensoivia toimia taakanjakosektorilla, voi Suomi joutua hankkimaan päästöyksiköitä. Se puolestaan lisäisi valtion menoja. Liikenteen päästöt muodostavat lähes 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.
– Esitetty veromuutos lisää riskiä siitä, että koko taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite jaksolla 2026-2030 ylittyy. Kuten esityksessä tuodaan esiin, veromuutos voi ilman kompensoivia toimia lisätä valtion menoja taakanjakosektorin velvoitteen ylittymisen takia, jos se johtaa päästöyksiköiden hankintaan, YM:n lausunnossa arvioidaan.
Ministeriö väläyttää myös mahdollisuutta, että Suomi voisi menettää elpymis- ja palautumisvälineestä saatavia rahoja.
– Lisäksi on hyvä huomioida, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoite liikennesektorin päästöjen puolittamisesta on viety osaksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRP) ja mikäli tavoite jää saavuttamatta, voi tästä seurata Suomelle tulonmenetys RRF-rahoituksessa.
Ilmastopaneelin lausunnossa nostetaan esiin, että Suomi voisi näin olleen menettää jopa noin 80 miljoonaa euroa. Ilmastopaneeli katsoo veroalen vaikutuksen kuluttajalle jäävän bensapumpulla päivittäisen hinnanvaihtelun piiriin.
Tukea autoilijoilta
Ehdotus keräsi lausuntokierroksella kiitosta muun muassa raskaan liikenteen ammattilaisilta ja autoilua puolustavilta järjestöiltä. Autoliitosta esitykselle näytettiin vihreää valoa, mutta liitto katsoi liikkumiskustannusten kasvavan merkittävästi siitä huolimatta.
– Vaikka hiilidioksidiveron alentaminen on oikeansuuntainen toimenpide, se ei riitä ehkäisemään liikkumiskustannusten merkittävää nousua varsinkin polttomoottoriautojen kohdalla. Tulevina vuosina merkittävästi kiristyvä jakeluvelvoite sekä tieliikennettä koskeva EU:n laajuinen päästökauppa nostavat jatkossa bensiinini ja dieselin hintoja ja siten liikkumiskustannuksia Suomessa, Autoliiton lausunnossa todetaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton lausunnossa veroaleen suhtaudutaan myönteisesti, mutta toivotaan veroalen kohdistamista nimenomaan energiasisältöön eikä hiilidioksidiin.
– Jos veronalennus kohdistettaisiin hiilidioksidiveron sijasta energiasisältökomponenttiin, päästöohjaus säilyisi nykytasolla eikä aiheutettaisi epävarmuutta uusiutuvien polttoaineiden markkinoille, EK:n lausunnossa kirjoitetaan.
Lisäksi EK toivoo, että kevyt polttoöljy otettaisiin veroalen piiriin.