Hallitus|Oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnassa pitävänsä ay-liikkeen kanneoikeutta hyvänä ideana.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Eduskunnassa keskusteltiin torstaina ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumisesta.
Oikeusministeri Leena Meri perussuomalaisista kannattaa ay-liikkeen kanneoikeutta, mutta asia ei ole hallitusohjelmassa.
Kokoomus ja EK ovat perinteisesti vastustaneet kanneoikeutta, joka lisäisi työntekijäpuolen vaikutusvaltaa.
Eduskunnan täysistunnossa tuli torstaina näkyväksi hallituksen sisäinen erimielisyys siitä, miten ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä pitäisi torjua.
Sdp:n kansanedustaja Juha Viitala kysyi oikeusministeri Leena Mereltä (ps), olisiko hän valmis tekemään lakiesityksen ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeudesta. Kanneoikeus tarkoittaisi, että ammattiyhdistys voisi nostaa oikeusjutun hyväksikäytetyn, heikossa asemassa olevan työntekijän puolesta yritystä vastaan.
Keskustelun sytytti STT:n uutinen Turun telakalla hyväksikäytetyistä ukrainalaisista. Telakan alihankkija teetti heillä ylipitkiä päiviä, jätti maksamatta lisiä kymmenien tuhansien eurojen arvosta ja irtisanoi työntekijän tämän soitettua liittoon.
Meri kertoi jo aiemmin Iltalehdessä, että hän kannattaa ajatusta kanneoikeudesta ay-liikkeelle tai työsuojeluviranomaiselle. Torstaina hän toisti kantansa myös eduskunnassa.
”Minusta ryhmäkanne olisi tutkittava asia”, Meri sanoi. ”Minulla ei ole mitään sitä vastaan henkilökohtaisesti.”
Tämän jälkeen varsinkin Sdp:n edustajat tenttasivat Mereltä, mitä hän ajatteli oikeusministerinä asialle tehdä.
”Te olette se, jolla valta on. Aiotteko tehdä hallitukselle esityksen kanneoikeuden säätämisestä, jotta nämä häikäilemättömät tapaukset saadaan historiaan?” kysyi Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Meri totesi, että asia ei ole hallitusohjelmassa. Hän lupasi keskustella asiasta hallituskumppaneiden kanssa.
”Minä en ole ainut ihminen tässä hallituksessa”, hän muistutti.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja pääministeripuolue kokoomus ovat perinteisesti vastustaneet tällaista kanneoikeutta, joka lisäisi työntekijäpuolen vääntövoimaa oikeusasteissa. Aiemmin tällä hallituskaudella Suomi asettui hetkellisesti vastustamaan EU:n yritysvastuudirektiiviä, koska siihen sisältyi ryhmäkanneoikeus.
Rakenteilla oleva Royal Caribbeanin Legend of the Seas -risteilijä kuvattiin syyskuussa Turun telakalla. STT paljasti artikkelissaan, kuinka telakan alihankkija polki kahden ukrainalaisen työntekijän oikeuksia esimerkiksi vaatimalla ylipitkiä työpäiviä, jättämällä lisiä maksamatta ja perumalla vapaita. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kokoomuslaiset osallistuivat keskusteluun hyvin vähän. Entinen työministeri Arto Satonen piti kuitenkin puheenvuoron, jossa hän listasi hallituksen muita toimia hyväksikäytön estämiseksi.
”Marjanpoimijoiden osalta tämä asia on ratkaistu ja [maahantulon] tulorajoja on nostettu. Sen lisäksi on työperäisen hyväksikäytön torjuntaohjelma”, Satonen luetteli.
Lisäksi hallitus on esittämässä, että uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi törkeä kiskonta työelämässä, josta tuomittaisiin aina vankeutta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi kysymyksiin Meren rinnalla. Purra sanoi, että hallitus on torjunut ulkomaisten työläisten hyväksikäyttöä nostamalla maahan tuloon vaadittavia tulorajoja ja rajaamalla aikaa, jonka jälkeen työnsä menettäneen ulkomaalaisen on löydettävä uutta työtä pysyäkseen maassa.
”Tämä 3–5 kuukauden sääntö suojaa nimenomaan sitä, että Suomessa maahanmuuttaja tulee toimeen työllään ja jos ei tule, hän poistuu maasta”, Purra sanoi.
Vihreiden Oras Tynkkynen kysyi tämän jälkeen, olisiko hallituksen ratkaisu näiden hyväksikäytettyjen ukrainalaisten tapaukseen siis ollut se, ettei heitä alunperinkään olisi päästetty maahan. Tähän kysymykseen ei enää saatu vastausta.