Kyselytunnilla käytiin tiukkaa vääntöä ay-liikkeen kanneoikeudesta. Vasemmistosta vaadittiin, että oikeusministeri Leena Meri (ps) veisi asiaa hallituksessa eteenpäin.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) kannattaa ay-liikkeelle kanneoikeutta, mutta asiasta ei ole hallitusohjelmassa kirjausta. Elle Laitila
Oppositio haastoi hallitusta torstain kyselytunnilla etenkin ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeudesta ja työntekijöiden kohtelusta. SDP:stä ihmeteltiin, onko perussuomalaiset ajamassa kanneoikeutta hallituksessa vai ei.
– Viimeistään nämä tapaukset, joista olemme saaneet lukea, pitää herättää. Nyt todella tarvitaan kaikki keinot, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi.
– Perussuomalaiset vielä ennen vaaleja sanoitte, että kanneoikeus on se ainoa tie. Silloin te palkansaajille lupasitte, että tämä on ainoa tie puuttua.
Lindtman vaati oikeusministeri Leena Mereltä (ps) vastausta siihen, aikooko hän tehdä hallitukselle esityksen kanneoikeudesta. Meri kertoi, että voi keskustella asiasta hallituksessa.
– Tästä ei ole hallitusohjelmakirjausta. Ainoa, mitä voin tehdä on keskustella asiasta muiden [hallituksen jäsenten] kanssa. Ei tämä mikään diktatuuri tietääkseni ole, Meri sanoi.
Hän korosti, että hallitus on panostanut syyttäjiin, poliisitutkintaan ja oikeuslaitokseen rahaa, jotta ongelmiin voidaan puuttua. Lisäksi Meri muistutti rangaistusten kiristämisestä. Meri huomautti, että maahanmuutossa on tehty kiristyksiä tulorajoihin, jotta ihmiset eivät tulisi Suomeen riistettäväksi.
Meren mukaan kanneoikeus ei ratkaise koko asiaa.
Ukrainalaisten kohtelusta kohu
Keskustelu työntekijöiden kokemasta hyväksikäytöstä nousi esiin sekä toimittaja Paavo Teittisen tuoreen kirjan että STT:n Turun telakkaa koskevan uutisoinnin myötä.
Meri kertoi aikaisemmin torstaina Iltalehden haastattelussa kannattavansa opposition vaatimaa kanneoikeutta ammattiliitoille. Sen avulla liitot voisivat puuttua työntekijöiden kohtaamiin ongelmiin näiden puolesta.
– Henkilökohtaisesti pidän sitä hyvänä, mutta tämähän ei liity rikosasioihin. Kanneoikeus voisi olla ay-liikkeellä tai työsuojeluviranomaisilla, Meri sanoi.
Asiaa ei kuitenkaan ole hallitusohjelmassa.
SDP:n Niina Malm nosti tässä yhteydessä esiin myös työvoiman saatavuusharkinnan. Hän viittasi RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin lausuntoon A-studiossa, jossa Adlercreutz katsoi hallituksen keventäneen saatavuusharkintaa.
Malm penäsi valtiovarainministeri Riikka Purralta (ps) onko hallitus kiristänyt ja keventänyt saatavuusharkintaa. Purra ei ottanut vastauksessaan kantaa saatavuusharkinnan keventämiseen vaan moitti SDP:n maahanmuutto- ja työvoimapoliittisia linjauksia.
– Ottakaa toinen minuutti, niin kerkeää vastaamaan kysymykseen, oppositiosta vitsailtiin Purran puheenvuoron perään.
”Suomalainen intressi”
Vasemmistoliiton Johannes Yrittiaho vaati puolestaan elinkeinoministeri Sakari Puistolta (ps) selvitystä siihen, miten Turun telakalla suomalainen intressi oikein toteutuu.
– Turun telakan miljardien risteilijäkauppoja tuetaan veronmaksajien varoilla ja isoilla summilla. Valtionyhtiö Finnveran vastuut risteilytoimialalla nostettiin keväällä 12 miljardiin euroon. Finnveran rahoittamilla hankkeilla tulisi olla niin sanottu suomalainen intressi, Yrttiaho sanoi.
– Luulisi siihen kuuluvan myös alkeellinen yrityksen yhteiskuntasuhdevastuu, lakien ja työehtojen noudattaminen. Ministeri Puisto, miten tämä suomalainen intressi toteutuu Turun telakan miljardirahoituksissa, kun siellä kun ulkomainen halpatyö siellä rehottaa?
Puisto nosti esiin ulkomaalaisen työvoiman voimakkaan kasvun. Hän muisteli, että Turun telakalla käy päivittäin 6000 henkilöä töissä.
– Se ei ole ihan helppo tehtävä hallita ja valvoa sitä. Tässä pitää lähteä sopimusmääräyksin siihen, että valvontaa tehdään, Puisto sanoi.
Hän muistutti, että Finnveran takausvastuut ovat kasvaneet huomattavasti, mutta niitä tarvitaan, koska muissa Euroopan maissa toimitaan samalla tavoin. Kääntöpuolena asiassa on Puiston mukaan suuret risteilijätilaukset.