Henkilöstövähennysten tarve voisi lähes puolittua, jos kaikki muut säästösuunnitelmat toteutuisivat. Se vaatisi kuitenkin myös onnekasta sattumaa, sanoo hyvinvointialuejohtaja.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialue aikoo aloittaa jo toiset yt-neuvottelut lokakuussa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
15:12•Päivitetty 19:36
Juttu tiivistettynä
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue suunnittele aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut. Asiasta päättää aluehallitus 6. lokakuuta.
- Neuvottelut voivat johtaa enintään 450 henkilötyövuoden vähentämiseen sen lisäksi, että Honkaharjussa ja keskussairaalassa on jo nyt menossa yt-neuvottelut.
- Hyvinvointialueen tavoitteena on pienentää henkilöstövähennysten määrää ja löytää muita keinoja toiminnan tehostamiseksi.
- Hyvinvointialueen kuluja yritetään hallita ja etsiä säästöjä noin 34 miljoonan euron verran ensi vuodelle.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) aikoo aloittaa koko organisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Neuvottelut voivat johtaa enintään 450 henkilötyövuoden vähentämiseen. Neuvottelut alkavat, jos aluehallitus hyväksyy esityksen kokouksessaan 6. lokakuuta.
– Vähennystarve on 450 henkilötyövuotta jo aiemmin ilmoitetun Honkaharjun ja keskussairaalan 115 henkilötyövuoden lisäksi, sanoo hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Yhteensä vähennyksiä voi siis tulla enintään 565 henkilötyövuoden verran. Eri yksiköissä se voi tarkoittaa jopa 7–15 prosentin vähennystä henkilöstömäärään.
Joitakin yksiköitä saatetaan Leskisen mukaan myös lakkauttaa, jos toiminta ei ole lakisääteistä tai se voidaan järjestää toisella tapaa.
Muut keinot kammataan läpi
Leskisen mukaan tavoitteena on, että henkilöstövähennysten määrää saadaan pienennettyä, vaikkei irtisanomisia olekaan mahdollista kokonaan välttää.
– Ostopalvelujen kotiuttamisessa ja toiminnan tehostamisessa on edelleen kohteita, jotka mahdollistaisivat sen, Leskinen sanoo.
Jos nämä kaikki keinot toteutuisivat, henkilöstövähennysten tarve voisi Leskisen mukaan laskea 450:stä jopa liki puoleen. Käytännössä tämä vaatisi kuitenkin myös onnekasta sattumaa ja onnistumisia esimerkiksi tietyissä lääkäreiden rekrytoinneissa.
Erikoissairaanhoito on Leskisen mukaan Etelä-Karjalassa maan kalliimpien joukossa. Tätä selittää pitkään jatkunut lääkäripula perusterveydenhuollossa.
Rekrytoinnit perusterveydenhuollossa voisivat vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja erikoissairaanhoidon rekrytoinnit ostopalvelujen tarvetta.
Kohti lain minimiä
Ekhvan mukaan lisärahoituskeskusteluissa valtion kanssa on tullut selväksi, että hyvinvointialueen täytyy keskittyä entistä tiukemmin lakisääteisiin palveluihin.
– Lisärahoitusneuvottelun perusteella meillä on monen palvelun toteutuminen keskimääräistä parempaa. Nyt ajatus on se, että ne voisivat olla lähempänä Suomen keskitasoa tai jopa hieman keskitason alle, Leskinen sanoo.
Hänen mukaansa tavanomainen taso ylittyy tällä hetkellä esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrässä sekä vammaispalvelujen ja pitkäaikaistyöttömien päivätoiminnassa – vaikkeivät palvelut ehkä asiakkaiden mielestä runsaita olekaan.
– Meillä on iso työ siinä, ettemme riko palveluita vain ajamalla niitä minimiin niin, että se näkyisi lähivuosina kokonaiskustannuksissa, Leskinen sanoo.
Hyvinvointialue pyrkii edelleen myös tehostamaan toimintaansa, vähentämään häiriökysyntää ja sujuvoittamaan työnteon tapoja.
Säästötarve ensi vuodelle on yhteensä noin 34 miljoonaa euroa, sillä aluehallitus edellyttää, ettei hyvinvointialueelle synny lisää alijäämää.
Niukkuus jatkuu myös tulevina vuosina: hyvinvointialueen pitäisi löytää lisää säästöjä yhteensä noin 80 miljoonaa euroa vuosina 2027 ja 2028.
Korjaus 2.10. klo 16.47: Jutussa mainittiin aiemmin, yt-neuvottelujen yhteenlaskettu määrä olisi 665 henkilötyövuotta. Oikea määrä on 565 henkilötyövuotta.